Mainos
Mainos

Pohditko nelivetoisen auton hankkimista? Kysy itseltäsi ensin nämä kolme kysymystä

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Onko nelivetoinen auto kaikkein turvallisin valinta Suomen talvikeleihin?

Vastaus: Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat arkipäivää nykyautoissa. Näiden järjestelmien myötä eri vetotavoilla varustettujen autojen hallinta on muuttunut yhdenmukaisemmaksi kuin aiemmin.

Neliveto erottuu muista vetotavoista edukseen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla. Käytännön liikennetilanteessa siis ainakin risteyksistä ja liikennevaloista pääsee nopeammin ja varmemmin liikkeelle ja liukkaalla kiihdytyskaistalla saa kerättyä tarvittavan, muun liikennevirran mukaisen nopeuden.

Samalla törmätään myös keskeiseen ongelmaan: Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. Näin ollen nelivetoauton kuljettajalta jää herkemmin huomaamatta tien liukkaus, mikä saattaa kostautua myöhemmin jarrutuksessa tai kaarteessa.

Fysiikan lait voittavat myös nelivedon

Vaikka vauhdin kerääminen liukkaalla alustalla onnistuu nelivetoautolla ongelmitta, ei sen jarrutusmatkalla ole juuri eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon. Rengastuksessa ei näin ollen ole syytä säästellä nelivetoautonkaan kohdalla.

Kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa. Usein nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan herkemmin.

Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi – vetotavasta riippumatta.

Pysäköintipaikka talvikelissä löytyy nelivedolla helpommin

Hangessa nelivetoinen auto etenee paljon kaksivetoista paremmin – varsinkin, jos auton maavara on riittävä.

Nelivetoiselle autolle löytyy lumipöperöisenkin kadun varrelta pysäköintipaikka siinä, missä kaksivetoauton kuljettaja joutuu etsimään puhdasta parkkiruutua pidempään. Vastaavasti huonosti auratut tai jopa auraamattomat mökkitiet taittuvat nelivetoautolla varmemmin kuin vastaavalla kaksivetoisella mallilla – edellyttäen, että auton maavara riittää. Kiinnijuuttumiseen ja sitä seuraavaan auton irrottamiseen liittyy aina turvallisuusriskejä siitä riippumatta, ollaanko mökkitiellä vai lähdössä kadun varrella olevalta pysäköintipaikalta.

Omat autonkäyttötarpeet ratkaisevat

Tulevan auton vetotapaa valittaessa kannattaa miettiä omia autonkäyttötarpeita: Kuinka usein joutuu etsimään pysäköintipaikkaa lumikaaoksen keskeltä? Kuinka usein on ajettava umpihangen peitossa olevia mökkiteitä? Tuoko neliveto vastinetta omiin autonkäyttötarpeisiin niin paljon, että on valmis maksamaan siitä kaksivetoautoa kalliimman hinnan? Enkä tarkoita pelkästään hankintahintaa – nelivetojärjestelmän olemassaolo saattaa näkyä myös korkeampina polttoaine-, huolto- ja korjauskustannuksina – ainakin joidenkin moottorityyppien yhteydessä.

Huolellisen pohdinnan ja laskelmien jälkeen jokainen voi tehdä hyväksi katsomansa ratkaisun seuraavan autonsa vetotavan suhteen. Tärkeää on muistaa, että auton käyttäytymiseen vaikuttavat vetotavan lisäksi monta muuta tekijää, kuten jousitus, iskunvaimennus, ohjaus, rengastus sekä kuljettajan tekemät ratkaisut.

***

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme