Mainos
Mainos

Rajuja säästöjä renkaan vierintävastusta minimoimalla – suomalaistiimi tutkii

Jääkitka on mutkikas ilmiö, koska jään karheus ja voiteleva vesikerros muuttuvat jatkuvasti renkaan vieriessä sen yli. Näin kerrotaan Suomen Akatemiasta.

– Uusilla mittalaitteilla pystytään mittaamaan jään mikroskooppista karheutta itse kitkamittauksien yhteydessä, ja kenties hyödyntämään tätä näkymätöntä jään karheutta renkaan pidon parantamisessa. Näin kitkarenkaiden pito voisi jopa ylittää nastarenkaan pidon myös jäällä, sanoo akatemiatutkija Ari Tuononen.

Hän tutkii ryhmineen jäisen tien ja renkaan välistä kitkaa.

Ryhmän viimeaikaiset tutkimukset myös vahvistavat pienen mikrometri-mittakaavan karheuden vaikuttavan kitkaan enemmän kuin vaikkapa asfaltin näennäinen karheus.

Renkaan pito huononee helposti kun sen vierintävastusta pienennetään. Jopa kolmannes ajoneuvon polttoaineen kulutuksesta aiheutuu vierintävastuksesta ja lähes 60 prosenttia maailman öljyn kulutuksesta aiheutuu liikenteestä.

Vierintävastukseen vaikuttamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi polttoainekuluihin, päästöihin sekä pidentää sähköautojen toimintasädettä.

Renkaan muodonmuutoksia syynätään laserilla

Tuonosen tutkimusryhmässä on hiljattain kehitetty nopeisiin laserantureihin perustuva renkaan muodonmuutosten mittauslaitteisto, jolla päästään suoraan käsiksi vierintävastuksen alkulähteille, eli kumin vaimennuksesta johtuvaan epäsymmetriseen kontaktipainejakaumaan. Tässä EU-projektissa pyritään demonstroimaan kuorma-autonrengas, jonka vierintävastus on 20 prosenttia nykyisiä renkaita alhaisempi.

Nastarenkaita koskeva lainsäädäntö on hiljattain uudistunut. Uudet säännökset mahdollistavat nastarenkaan tyyppihyväksynnän erillisellä ”yliajotestillä”. Testi ei kuitenkaan ole luotettava ja on johtanut hyvin rajusti tietä kuluttavien renkaiden pääsyyn markkinoille, vaikka uusien määräysten piti päinvastoin vähentää tienkulumaa ja helpottaa katupölytilannetta.

Aalto-yliopisto on mukana kehittämässä uutta erittäin vähän tietä kuluttavaa nastarengasta. Yksittäisen nastan liikkeitä on onnistuttu mittamaan erittäin pienellä nastan sisään asennetulla anturilla.

Lähde: Suomen Akatemia


---

Toimiva kuormuri Legoista – kyllä, sekin on jo tehty


Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme