Mainos
Mainos

Trafi: Nastarenkaat Helsingissä hätävarjelun liioittelua – Autoliiton asiantuntijalta täystyrmäys

Trafin asiantuntija Jussi Pohjonen otti torstaina Helsingin Sanomissa vahvasti kantaa kitkarenkaiden puolesta. MTV Autojen liikenneturvallisuusasiantuntija, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen on puolestaan julkisesti tunnustautunut nastarengasmieheksi. Nyt on Vesalaisen vuoro perustella näkemystään.

Olen ajanut ja opettanut vuosien varrella sekä nasta- että kitkarenkailla. Niin kauan kuin autoja ajavat ihmiset, tapahtuu liikenteessä inhimillisiä virheitä. Ainakin minä teen niitä lähes päivittäin ja väitän, että kaikki muutkin autoilijat tekevät. Jos joku muuta väittää, niin valehtelee.

Muistuu mieleen tapaus muutaman vuoden takaa. Olin ajelemassa lappiin kevättalvella. Autossani oli kitkarenkaat. Tien pinta oli kuiva. Ajaessani peltoaukealta metsän varjoon penkkojen sulamisvedet olivatkin jäädyttäneet tien pinnan. Samassa kohtaa oli sopivasti routaheitto, joka sai auton heilahtamaan ja saman tien sivuluisuun jäisellä tiellä. Nopealla ja tarkalla ohjausliikkeellä suoristin sivuluiston – juuri ja juuri ennen kohtaamista vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän kanssa. Tein siis arviointivirheen tien liukkaudesta. Huonoa tuuria oli, että samaan aikaan tiessä oli routaheitto. Suomen tiestössä niitä on kuitenkin yllättävän paljon. Tilanteesta selvittyäni päätin, että seuraavana syksynä auton alle tulee nastarenkaat. Siitä lähtien olen ajanut nastoilla.

Pito on myös tiettyjen järjestelmien toimintaedellytys

Usein kuulee ihmisten perustelevan kitkarengasvalintaa sillä, että nykyaikaisista autoista löytyy ajonvakautusjärjestelmä ja ABS-jarrut, jotka mahdollistavat kitkarenkaiden käytön. Keskustelussa unohdetaan kuitenkin se, että molempien järjestelmien toiminta perustuu renkaan ja tienpinnan väliseen pitoon.

Ajonvakautusjärjestelmä pyrkii kääntämään autoa kuljettajan haluamaan suuntaan jarruttamalla yksittäisiä renkaita. Mitä parempi pito on renkaan ja tienpinnan välissä, sitä paremmin järjestelmän käskyt siirtyvät tien pintaan ja nopeammin auto saadaan kääntymään haluttuun suuntaan.

Usein tilanteet, joissa kuljettajan ennakointivirheen vuoksi ajonvakautusjärjestelmä tai ABS-jarrut aktivoituvat, sattuvat juuri silloin, kun keli on erityisen liukas eli tien pinta on jäinen. Rengastestit puolestaan osoittavat, että nastarenkaan pito on ylivoimainen kitkarenkaaseen verrattuna juuri tällaisella, jäisellä tienpinnalla ajettaessa.

Kokemuksia talviajokursseilta

Pidän vuosittain useita talviajokursseja eritasoisille autoilijoille. Kurssit järjestetään todellisia maantieolosuhteita vastaavalla lumisella ja jäisellä lentokentällä – ei siis öljytyllä pellillä tai kostutetulla muovilla. Koulutuksissa käytämme tietyissä harjoitteissa todellisia maantienopeuksia, jopa 100 km/h. Usein törmään siihen, että talviajokoulutukseen tullut henkilö toteaa epäonnistuttuaan väistössä tai ajettuaan ulos kuvitteellisessa kaarteessa, että kun tuo suorituspaikka on kiillottunut niin liukkaaksi ja hänellä on kitkarenkaat. Tämä on totta. Myös liikenteessä esimerkiksi risteysalueet, joissa autoilijat kiihdyttelevät ja jarruttelevat, kiillottuvat vastaavanlaisiksi – ja siellä kuitenkin halutaan ajaa samoilla renkailla. 

Testi- ja tutkimustuloksia

Tekniikan maailma testasi numerossaan 17/16 10 nasta- ja 11 kitkarengasta. Loppuarvostelussa oli kahdeksan nastarengasta saanut paremman arvosanan kuin paras kitkarengas. Vastaavasti kuusi kitkarengasta oli huonompia kuin huonoin nastarengas. Samansuuntaisia testituloksia on saatu myös aiempina vuosina, vaikkakin renkaat paranevat ominaisuuksiltaan koko ajan. Tässä on kuitenkin muistettava se, että kehitystä tapahtuu molempien rengastyyppien osalta.

Ruotsalainen VTI (Statens väg- och transportforskningsinstitut) tutki vuonna 2011 autojen yliohjautumista (sivuluisu) ja siihen vaikuttavia asioita (Överstyrning på is och snö med olika vinterdäck). Yksi tutkimuksessa esiin noussut asia oli, että myös hyvin kuluneiden nastarenkaiden pitotaso vastasi uusien, Pohjoismaihin tarkoitettujen, kitkarenkaiden pitotasoa.

VTT julkaisi vuonna 2014 tutkimuksen ”Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa”. Tutkimuksen yhteenveto-osiossa todetaan seuraavasti: ”Talvirengastyyppejä tarkasteltaessa osoittautui, että onnettomuuden syntyyn ratkaisevimmin vaikuttaneella osallisella talvirenkaat olivat sitä useammin ei-nastoitettavat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut.”

Katupöly ja teiden kuluminen

Katupölykeskustelu otetaan myös usein esiin pohdittaessa eri talvirengastyyppien erinomaisuutta. 

Kitkarenkaiden puolustajat vetoavat siihen, että nastarenkaat aiheuttavat hirvittävät määrät katupölyä ja kuluttavat tiestöä. Keskustelussa unohdetaan kuitenkin se fakta, että jos nastarenkaiden käyttäjät siirtyvät käyttämään kitkarenkaita, joudutaan hiekoituksen määrää olennaisesti lisäämään. Kitkarenkaan pidon yhtenä edellytyksenä on, että nastarenkailla autoilevat karhentavat tien pinnassa olevan jään, jolloin myös kitkarenkaalla saavutetaan edes välttävä pitotaso.

Tien pintaan kylvettävä irtonainen hiekka tai hiekoitussepeli on omiaan lisäämään katupölyn määrää. Lisääntyneen hiekoitussepelin käytön johdosta saattavat esimerkiksi tuulilasivaurioiden määrät kasvaa.

Teiden kulumiseen otti kantaa Liikenneviraston päällysteiden ylläpidon hankinnan asiantuntija Katri Eskola Moottori-lehden numerossa 10/2016. Hän totesi, että ”nastarengaskuluminen on päällysteiden uusimisen pääsyy vain kaikkein vilkasliikenteisimmillä maanteillä, joita on noin 20 prosenttia Suomen päällystetystä tieverkosta.

Tunteella vai faktoilla?

Kuten asiantuntijatkin ovat viime päivinä puhuneet, nasta- vai kitkarengasasiasta tulee helposti tunneasia. Henkilökohtaisesti haluan asiantuntijana toimiessani jättää tunteet taka-alalle ja pelata faktoilla. 

Aktiivisten turvalaitteiden tehtävä on ennaltaehkäistä onnettomuuteen joutumista. Hyvät ja erityisesti haasteellisissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla pitävät renkaat ovat aktiivinen turvalaite siinä missä ABS-jarrut ja ESC-ajonvakautusjärjestelmäkin. Jokainen voi miettiä, onko jompikumpi järjestelmistä jossain tilanteessa puuttunut omaan ajamiseen? Jos on, olet tehnyt ennakointivirheen, jota järjestelmä on pyrkinyt korjaamaan. Samalla tavalla, tietyssä tilanteessa, myös nastarengas voi pelastaa – jopa pääkaupunkiseudulla.

***

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme