Mainos
Mainos

EU äänestää tänään kiistellystä nettidirektiivistä, jonka pelätään "tuhoavan internetin" ja johtavan sensuuriin – tästä on kyse

Euroopan parlamentissa käsitellään tänään kiistaa herättäyttä EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä, joka voisi muuttaa internetin pelisääntöjä merkittävästi.

VIDEO: Toukokuussa EU:ssa tuli voimaan uusi tietosuoja-asetus. Mistä GDPR:ssä oikein on kyse?

Euroopan unionin parlamentti äänestää tänään kiistellystä tekijänoikeuslainsäädännöstä.

Uuden direktiivin tarkoituksena on päivittää 18 vuotta vanha laki vastaamaan nykypäivän internetin tarpeita. Tarkoituksena on saada internetjätit, kuten Google ja Facebook, maksamaan korvauksia sivustoilla jaetuista tekijänoikeudella suojatusta materiaalista.

Useat vastustajat ovat sanoneet uuden lainsäädännön "tuhoavan internetin sellaisena kuin me sen tunnemme". Uuden lain pelätään uhkaavan niin meemejä, uutisisia, taidetta ja luovuutta.

Kritiikkiä ovat herättäneet erityisesti lain 11. ja 13. artikla. Näistä usein puhutaan myös nimillä linkkivero ja meemikielto. Mistä kiistelyssä direktiivissä on tarkalleen kyse?

Artikla 13

Artikla 13 käsittelee verkkosivustojen vastuuta tekijänoikeuksien suojelemisessa. Jos laki tulee voimaan, esimerkiksi palvelut, kuten Facebook, Reddit ja Youtube, joutuisivat tarkkailemaan entistä tarkemmin, etteivät käyttäjät lataa alustoille tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että yritysten pitäisi skannata läpi joka ikinen heidän sivuilleen lisätty julkaisu ja poistaa kaikki materiaali, joka rikkoo tekijänoikeuksia.

Esimerkiksi meemit, joita tehdään usein elokuvista ja televisiosarjoista otetuista kuvista, voisivat olla vaarassa ja siksi artiklaa kutsutaankin nimellä meemikielto.

Uhkia pienille toimijoille, sensuuria pelätään

Vastustajien mukaan artikla 13 olisi uhka pienemmille sivuille ja palveluille, joilla julkaisujen monitorointi ei ole yhtä tehokasta resurssipulan takia.

Facebookin ja Googlen kaltaisten suurten sosiaalisen median palveluiden uskotaan selviävän tehokkaiden automaattisten suodattimien ansiosta.

Artiklan 13 ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä, kuten se, mitkä ovat riittäviä toimia tekijänoikeudella suojatun materiaalin julkaisemisen estämiseksi ja mikä on tekijänoikeudella suojattavaa materiaalia. Tälläkään hetkellä monien palveluiden suodatusalgortimit eivät toimi täysin aukottomasti, vaan asiallisiakin julkaisuja saattaa poistua.

Artikla 13:sta ovat vastustaneet kymmenet alan asiantuntijat, muun muassa World Wide Webin kehittäjä Tim Berners-Lee ja Wikipedian perustaja Jimmy Wales. Netissä julkaistussa avoimessa kirjeessä he kirjoittavat pelkäävänsä lain johtavan sensuuriin ja aktiiviseen seurantajärjestelmään.

Asiantuntijoiden mukaan tekijänoikeuksien valvominen on tärkeää, mutta EU:n ehdottama automatisoitu systeemi ei ole tähän oikea tapa.

Artikla 11

Linkkiverona tunnetun artikla yhdentoista tarkoituksena on vähentää suurten julkaisijoiden, kuten Googlen ja Facebookin valtaa, ja tarjota mediataloille korvausta heidän työstään.

Nettialustojen ja sosiaalisen median palveluiden pitäisi direktiivin mukaan maksaa jatkossa julkaisijoille lisenssimaksu näiden uutisten linkkauksista.

Helsingin Sanomien mukaan lisenssimaksuja voisi vaatia mistä tahansa linkistä, joka sisältää "snippetin eli esikatseluikkunan tai osan otsikkoa tai vaikka vain yhden sanan, joka selvittäisi, mistä uutisessa on kyse".

Artiklan 11 mukaan kuitenkaan esimerkiksi hyperlinkit eivät olisi lain piirissä. Sen piirissä eivät olisi myöskään yksityisten ihmisten jakamat linkit, ellei niitä ole jaettu Facebookissa tai muilla vastaavilla internetalustoilla.

Epäselvyyksiä ja uhkakuvia

Yksi artiklan ongelma on kuitenkin se, ettei sitä, mikä lasketaan hyperlinkiksi, olla määritelty. Gizmodon ja Independentin mukaan tämä voisi rajoittaa uutisten vapaata leviämistä ja johtaa jopa poliittisiin väärinkäytöksiin.

Yhtenä uhkakuvana nähdään jälleen se, ettei pienemmillä palveluille olisi mahdollisuutta maksaa näistä linkkauksista. Eri netin alustojen pelätään myös estävän yksinkertaisesti linkkien julkaisemisen EU:n alueella maksujen välttämiseksi.

Direktiivin mukaan jopa Google joutuisi neuvottelemaan lisensseistä hakukonetulosten sijoituksesta. Ei ole varmaa, haluaisiko maailman suosituin hakukone edes tehdä niin.

Vaikutukset epävarmoja

Direktiivin puolustajien mukaan lailla ei olisi tarkoitus puuttua tavallisten ihmisten oikeuksiin, vaan se olisi suunniteltu nimenomaan Facebookin ja Googlen kaltaisia internetjättejä varten, jotka tekevät rahaa tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin levittämisen avulla.

Muun muassa yli tuhat muusikkoa, mukaan lukien Paul McCartney, Annie Lennox ja David Guetta, ovat puoltaneet EU:n lainsäädäntöä.

Uuden tekijänoikeuslainsäädännön läpimeno tällaisenaan ja sen mahdolliset vaikutukset internetiin ovat todellisuudessa vielä hyvin epävarmoja. Direktiiviä on kritisoitu muun muassa monista epäselvyyksistä.

Lähteet: Gizmodo, Helsingin Sanomat, Independent 1 & 2, BBC

Päivitetty 6.7.2018 klo 9.21: Lisätty juttuun muutama kappale selventämään direktiivin tarkoitusta ja tuomaan sen mahdolliset hyödyt ja puolustajat esille.

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme