Mainos
Mainos

Helsingin Sanomat joutuu maksamaan ennätyskorvaukset Nostokonepalvelulle

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Sanoma osakeyhtiön maksamaan 15 miljoonan markan korvaukset Nostokonepalvelu-jutun uutisoinnista. Oikeuden mukaan Helsingin Sanomien jutuissa oli esitetty valheellisia väitteitä Nostokonepalveluun kohdistuneista rikosepäilyistä vuosina 1996-1998. Korvausten perusteena oli se, että kirjoitukset aiheuttivat yritykselle taloudellista vahinkoa. Oikeus määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Nostokonepalvelun kahdelle omistajalle myös 230 000 markan korvaukset henkisistä kärsimyksistä.

Kyse on suurimmista taloudellisista vahingoista määrätyistä korvauksista, jotka tiedotusväline on Suomessa määrätty maksamaan.

Kyse on noin paristakymmenestä jutusta, jotka HS julkaisi muutama vuosi sitten. Nostokonepalvelu tuli julkisuuteen, kun HS kirjoitti 2.10.1996 jutun otsikolla: "Verohallituksen Tammi mukana yrityksessä jota epäillään miljoonien lvv-petoksesta - Krp tutkii yli 50 miljoonan nosturiautokauppoja."

Sittemmin niin verohallituksen pääjohtajan Jukka Tammen kuin Nostokonepalvelun omistajiin kohdistuneet rikosepäilyt päättyivät syyttäjän tekemään syyttämättäjättämispäätökseen.

Tänään päättyneessä jutussa Nostokonepalvelu ja sen omistajat Kalervo ja Toivo Nieminen vaativat korvauksia Helsingin Sanomien negatiivisesta kirjoitttelusta. Valtaosan jutuista oli kirjoittanut toimittaja Harri Nykänen.

Oikeuden mukaan Helsingin Sanomien jutuissa oli virheitä. Tässä niistä keskeisimpiä:

- Oikeus toteaa päätöksessään, että ennen ensimmäistä 2.10.1996 ilmestynyttä artikkelia sen paremmin verottajalla kuin poliisilla ei ollut vireillä tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Molemmat olivat kuitenkin tehneet taustaselvityksiä Nostokonepalvelun tiimoilta. Oikeuden mukaan HS kirjoitti ensimmäisessä jutussaan väärin muun muassa sen, että keskusrikospoliisi tutkisi nosturikauppoja. Seuraavan päivän jutussa HS kirjoitti edelleen virheellisesti: "...Tammen osittain omistamaa Nostokonepalvelu Oy:tä epäillään mm. liikevaihtoveropetoksesta, joka liittyy bulvaanin välityksellä tehtyihin kauppoihin."

- Oikeuden mukaan väärää tietoa oli myös HS:n jutuissa 19.11.1996 ja 11.2.1997, kun lehti väitti Nostokonepalvelun hävittäneen kirjanpitoaineistoaan. Mitään näyttöä tai epäilyjä sellaisesta ei ollut.

- 15.11.1997 ilmestyneessä lehdessä lukijoille annettiin oikeuden mukaan väärä kuva jutun otsikoinnilla. Otsikossa luki "Poliisi löysi Nostokonepalvelusta lujan näytön törkeistä veropetoksista". Tämä ei vastannut todellisuutta, kun juttu perustui Turun käräjäoikeuden poliisin vaatimat takavarikot hylänneeseen päätökseen. Käräjäoikeuden päätöksen sisältöön nähden otsikko antoi yksipuolisen ja lopputulosta vastaamattoman kuvan asiasta", Helsingin käräjäoikeus lausui.

- 21.11.1997 HS kirjoitti edelleen Nostokonepalvelusta. Tällä kertaa otsikko oli: "verottaja harkitsee uusia rikosilmoituksia Nostokonepalvelun jutussa". Oikeuden mukaan oikeudenkäynnissä ei tullut ilmi sellaista, että verovirasto olisi sellaista edes harkinnut. Tätäkin väitettä oikeus piti siis paikkaansa pitämättömänä.

Käräjäoikeus: HS loi väärän kuvan

Päätöksessään käräjäoikeus toteaa, että verottaja ei ollut epäillyt Niemisiä tai Nostokonepalvelua mistään rikoksesta. Poliisi oli tehnyt selvityksiä ennen 2.10.1996 julkaistua juttua, mutta ne eivät olleet liittyneet mihinkään konkreettiseen rikokseen. "Helsingin Sanomat on kuitenkin 2.10. ja 3.10.1996 julkaistuissa artikkeleissa luonut kuvan konkreettisesta rikoksesta, veropetoksesta ja liittänyt Niemiset ja Nostokonepalvelun tekijöinä tähän rikokseen", oikeus toteaa.

Muissakin jutuissa oli syyllistytty saman kuvan luomiseen ja ylläpitämiseen. Rikolliseksi leimaaminen puolestaa oli omiaan saattamaan Niemisen halveksimisen alaiseksi ja haittamaan heidän elinkeinoaan ja menestystään.

Oikeus toteaa, että lehdistön tehtävänä on tuoda esiin ja kirjoittaa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Tähän sananvapauteen liittyy kuitenkin velvollisuuksia ja vastuuta. Tämä vastuu konkretisoituu muun muassa siinä, että toimittajan tulee tietyssä määrin varmistua siitä, että esitettävä tieto perustuu tosiasioihin. Ankaran arvostelun kohteeksi joutuvalle on varattava tilaisuus kommentoida esitettyjä väitteitä.

Oikeus: HS valehteli tahallaan

Käräjäoikeuden mukaan "Helsingin Sanomien artikkelit sisälsivät totuudenvastaisia väitteitä, joista ainakin joidenkin väitteiden toteuudenvastaisuudesta Nykäsen on täytynyt olla tietoinen. Uutisointi on perustunut osoittain vain poliisin käsityksille eikä kantajien (Niemisten) mielipiteitä ole esitetty eikä edes kysytty."

Oikeuden mukaan HS:n uutisointi ei ollut monipuolista tiedonvälitystä. HS lisäksi julkaisi tietoja varmistumatta niiden todenperäisyydestä.

Oikeus toteaa, että verohallituksen pääjohtajan Jukka Tammen liityntä yritysmaailmaan on tärkeä yhteiskunnallinen asia. Samoin elinkeinonharjoittajia - Niemisiä - voidaan arvostella julkisesti. Oikeuden mukaan tietojen pitää kuitenkin olla todtuudenmukaisia ja Niemisille olisi pitänyt antaa tilaisuus tuoda omat näkemyksensä esiin. "Suomen laajalevikkisimpänä lehtenä HS:llä on ollut erityinen velvollisuus tarkastaa julkaisemansa tiedot".

Oikeus moittii Nykästä - kokenutta rikostoimittajaa - myös siitä, että hän on jättänyt noudattamatta journalistin ohjeista löytyviä menettelytapoja. Oikeus toteaa suoraan, että sen käsityksen mukaan Nykäsellä ei ole ollut riittäviä syitä uskoa esittämiään väitteitä todeksi. Oikeuden mukaan Nykäsen menetttely - rikolliseksi syyllistäminen - täyttää herjauksen tunnusmerkit.

Vahinko menetettyä tuloa

15 miljoonan markan vahingonkorvaus perustuu laskennallisiin lukuihin. Käräjäoikeus on verrannut nostureita vuokraavan Nostokonepalvelun liiketoiminnan kehitystä alan yleiseen kasvuun vuosina 1996-1998. Tämän vertailun perusteella päädytään siihen, että Nostokonepalvelun liiketoiminnan olisi pitänyt kasvaa nopeammin kuin se kirjoitusten aikaan kasvoi. Todistajat kertoivat oikeudessa, että Nostokonepalvelu oli vahva ja kasvava yritys ja että liiketoiminta olisi todennäköisesti kasvanut keskimääräistä nopeammin. Laskutoimituksissa käräjäoikeus päätyy siihen, että liiketoiminnan menetys vuosina 1996-1998 oli 25 miljoonaa markkaa.

Oikeuden mukaan 2.10.1996 alkaneella HS:n kirjoittelulla ja Nostokonepalvelun liiketoiminnan menetyksillä on syy-yhteys. Oikeuden mukaan poliisitutkinnankin alkaminen liittyi HS:n kirjoituksiin. Oikeus totesi: "Kun Suomen laajalevikkisin sanomalehti oli julkisesti esittänyt useita eri kertoja väitteitä rikollisesta menettelystä, ja vielä yhtiössä jonka osakkaana on verohallituksen pääjohtaja, se on samalla tehnyt esitutkinnan aloittamisen väistämättömäksi. Poliisilla ei tällaisessa tilanteessa ole ollut muuta mahdollisuutta kun tutkia näiden julkisesti esitettyjen väitteiden paikkansa pitävyys. Tähän nähden käräjäoikeus katsoo, että poliisin esitutkinnan aloittamista koskevalla päätöksellä ei ole vaikutusta harkittaessa kantajille syntyneen vahingon ja kirjoittelun välistä syy-yhteyttä."

Sen sijaan muiden tiedotusvälineiden Nostokonepalvelu-uutisilla ei ollut merkitystä, kun oikeus pohti syy-yhteyttä vahingon ja HS:n kirjoitusten välillä.

Vahingot korvattava

Lain mukaan vahingonkorvausvastuu syntyy myös sellaisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Oikeus katsoi, että Sanoma Oy:n on maksettava korvausta se määrä, jonka yhtiön liiketoiminta kärsi. Poliisi teki jutussa siis HS:n jutun jälkeen esitutkinnan, joka sekin aiheutti vahinkoa yhtiölle. Käräjäoikeus piti yhtiölle aiheutuneiden vahinkojen pääasialllisena aiheuttajana Helsingin Sanomia.

Nostokonepalvelun vaatimat - ja käräjäoikeuden hyväksymät - kokonaisvahingot olivat siis 25 miljoonaa, mutta käräjäoikeus arvioi, että Helsingin Sanomien menettelystä aiheutui Nostokonepalvelulle 15 miljoonan markan vahingot.

Myös henkisiä korvauksia

Herjauksen kohteeksi joutuneella on oikeus saada korvaus herjauksen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Niemiset olivat vaatineet puolen miljoonan markan korvausta kumpikin.

Käräjäoikeus rinnasti kärsimykset STT/Räsänen - juttuun. Oikeus katsoi, että Niemiset leimattiin syyttään rikollisiksi henkilöiksi. Paikkaansa pitämättömiä väitteitä oli levittänyt Suomen laajalevikkisin lehtia ja niitä oli toistettu huolimatta päinvastaisista tuomiostuinten ratkaisuista. Oikeus piti raskauttavana sitä, ettei väitteitä oikaistu.

Helsingin Sanomat valittaa tuomiosta

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen sanoo lehtensä varmasti vievän vahingonkorvaustuomion hovioikeuteen. Korvaussummasta hämmästynyt Virkkunen pitää sitä täysin suomalaisen oikeuskäytännön vastaisena. -Me uskomme, ettei tällainen korvaustaso kestä ylemmissä oikeusasteissa ja tästähän on kyllä esimerkkejä aivan viime ajoilta, muistuttaa Virkkunen ja viittaa STT:n dopingjuttuun.

Virkkunen ei halua kommentoida kovin tarkkaan vielä talon jatkosuunnitelmia, sillä laajaan 60-sivuiseen päätökseen perehdytään tarkkaan ja perusteellisesti ennen kuin mitään tehdään. Erityisessä syynissä ovat näytöt Nostokonepalvelun taloudellisista menetyksistä.

Virkkusen mielestä tuomiolla on heijastusvaikutuksensa journalismiin ja sananvapauteen. Hän pitää tätä ongelmallisena. Hän äimistelee myös, että Helsingin Sanomat tuomittiin tässä jutussa ainoana, vaikka muutkin lehdet asiasta toki kirjoittivat. Toimittaja Harri Nykäsen asema Helsingin Sanomien rikostoimittajana ei Virkkusen mukaan kuulu julkisuuteen, se on talon johdon ja Nykäsen välinen asia. -Kun asia aikanaan julkaistiin oli meillä täysi syy uskoa, että toimittajalla on oikeaa tietoa asiasta, kuittaa Virkkunen.

JSN: Tuomio vaaraksi sananvapaudelle

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja professori Olli Mäenpää on ällikällä lyöty Helsingin Sanomille langetetuista mittavista vahingonkorvauksista, mutta vaarallisempana hän pitää annettua tuomiota sananvapauden kannalta, varsinkin jos päätös jää voimaan.

-Erityisesti se asettaa talouselämästä kertovalle, mutta myös muulle kiinnostavalle ja tutkivalle journalismille aikamoiset haasteet.

Professori Mäenpään mukaan vahingonkorvaussumma on tietysti vain rahaa eikä Helsingin Sanomat siitä mene konkurssiin. -Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimessa on kohtuuttomia korvaussummia kuitenkin pidetty ilmaisuvapauden vastaisina ihmisoikeusloukkauksina, viestittää Mäenpää käräjäoikeudelle.

(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme