Mainos

Internetin lyhyt historia

Maailmanlaajuinen Internet-verkko sai alkunsa armeijan ja yliopistojen tarpeesta. 1960-luvun alussa Yhdysvalloissa alettiin suunnitella viranomaisten kommunikaatiojärjestelmää, jota ei voitaisi lamauttaa ydiniskulla tai muulla tuhokeinolla. Vallankumouksellinen idea oli, että haavoittuva keskusjohtoinen järjestelmä korvattaisiin hajautetulla järjestelmällä, "verkolla", joka koostui lukuisista tasavertaisista "solmuista". Ensimmäisessä verkossa oli toisiinsa kytkettyinä peräti neljä konetta...

Hajautetun verkon jokainen solmu kykenisi itsenäisesti välittämään ja vastaanottamaan viestejä, jotka jaettaisiin useisiin paketteihin . Paketit liikkuisivat verkossa yksitellen ja itsenäisesti, omaa reittiään. Vaikka suuri osa verkon solmuista olisi epäkunnossa, viestit menisivät perille, koska paketit kiertäisivät perille toista reittiä pitkin.

1960-luvun kuluessa ajatus hajautetusta viestintäverkosta levisi Yhdysvalloissa ja Englannissa. Solmuiksi ajateltiin silloisia supertietokoneita, koska niiden verkottaminen oli tärkeää tieteellisten tutkimusprojektien takia. Verkon avulla tutkijat saattoivat olla yhteydessä toisiinsa ja etäkäyttää toisia tietokoneita. Vuoden 1969 aikana syntyi armeijan sponsoroimana ARPANET-verkko, jossa oli kokonaista neljä (4) konetta. Vuonna 1972 ARPANET-verkkoon oli liitetty jo 37 solmukonetta ja verkko laajeni koko 1970-luvun nopeasti.

Pian havaittiin, että sähköposti ja erilaiset keskustelujärjestelmät olivat paljon suositumpia verkon käyttömuotoja kuin ns. raa an asiallinen työkäyttö. Yksi ensimmäisistä sähköpostilistoista oli scifi-kulttuuriin keskittynyt "SF-LOVERS". Lista oli vaikeuksissa, koska sillä ei ollut mitään tekemistä "vakavan" työnteon kanssa. Viime vuosikymmenellä armeijan valvonta ARPANETissa kuitenkin väheni. Vuonna 1983 sotilaalliset solmut erotettiin omaksi MILNET-verkoksi. ARPANET-verkko levisi puolestaan siviilisektorilla voimakkaasti, koska perusteknologia halpeni jatkuvasti. Armeijan etääntyminen verkosta helpotti myös Yhdysvaltain ulkopuolisten solmukoneiden liittymistä verkkoon.

ARPANET muuttui Internetiksi 1980-90 -lukujen vaihteessa. Verkon kasvuvauhti on räjähdysmäistä: runsaassa 30 vuodessa verkkoon kytkettyjen tietokoneiden määrä on noussut neljästä koneesta satoihin miljooniin.

Yliopistoista koteihin, merkkipohjaisuudesta graafisiin selaimiin

Hiirikäsi

Varsinainen Internet-läpimurto käynnistyi viimeistään vuonna 1994, jolloin Internet ylitti median uutiskynnyksen. Kotikäyttäjille tarjottavia kaupallisia nettiyhteyksiä alkoi tulla saataville vuosien 1994-1995 aikana. Yliopistot olivat tässä asiassa edelläkävijöitä, sillä monissa Suomenkin yliopistoissa käytettiin sähköpostia ja Internetin esi-isäverkkoa jo 1980-luvulla. Ennen graafisten www-selainten yleistymistä tosiharrastajien modeemitietoliikenne tapahtui lähinnä merkkipohjaisten BBS-purkkien kautta.

Loppuvuodesta 1994 markkinoille tuli Netscapen www-selain, joka valtasi nopeasti monopolin alalla. Microsoft oli pudota kokonaan Internet-kelkasta, sillä yritys oli aliarvioinut nettihuuman leviämisnopeuden, kenties koko Internet-ilmiönkin. Lisäksi Microsoftin huomio oli kiinnittynyt valtavaan käyttöjärjestelmäprojektiin: Windows 95:n aikaansaamiseen. Vuoden lopulla Microsoft ilmoitti huomioivansa Internet-yhteensopivuuden koko ohjelmistotuotannossaan, mikä viimeistään tarkoitti maailmanlaajuista mullistusta: netti oli tullut jäädäkseen. Microsoft sai pikavauhtia valmiiksi ensimmäiset versiot Explorer-selaimestaan, jolla se lähti taistoon Netscapen kanssa.

AltaVista-hakukone aloitti toimintansa loppuvuodesta 1995, ja siitä tuli nopeasti netin tunnetuin hakukone. Myös monet kotimaiset mediat alkoivat toden teolla panostaa Internet-palveluihin. Esimerkiksi MTV3:n Internet-sivut avautuivat syksyllä 1995.

Tietotekniikan virstanpylväitä (Lähde: Verkkotie)

1973 Arpanet laajenee maailmalle: verkkoon liitetään englantilainen ja norjalainen tietokone.

1974 Yhdysvalloissa päätetään, että kaikki puolustushallinnon Arpanet-verkkoon liitetyt tietokoneet alkavat käyttää yhtä yhteistä "kieltä". Arpanetistä kehittyy myöhemmin maailmanverkko internet.

1975 Amerikkalainen MITS (Micro Instrumentation and Telemetry Systems) julkistaa ensimmäisen kaupallisen mikrotietokoneen Altair 8080:n.

1977 Amerikkalaisopiskelijat Stephen Wozniak ja Steve Jobs perustavat Applen, josta tulee mikromarkkinoiden ensimmäinen jättimenestys.

1979 Internetin ensimmäiset keskusteluryhmät perustetaan Yhdysvalloissa.

1980 Kanadalainen Commodore julkistaa VIC-20:n, josta tulee ensimmäinen laajalle levinnyt kotimikro.

1981 IBM julkistaa ensimmäisen mikrotietokoneensa IBM PC:n. Koneen käyttöjärjestelmän toimittaa piskuinen Microsoft-yritys.

1981 Nokia esittelee ensimmäisen MikroMikko-tietokoneen.

1981 Xerox esittelee maailman ensimmäisen tietokoneen, jossa on graafinen käyttöliittymä ja hiiri. Yhtiö ei oivalla kehitystyönsä merkittävyyttä, mutta yhtiön laboratoriossa vieraileva Applen Steve Jobs hoksaa, että graafinen käyttöliittymä ikkunoineen ja kuvakkeineen helpottaa huomattavasti tietokoneiden käyttöä.

1982 Amerikkalaiset Rod Canion, Bill Murto ja Jim Harris perustavat Compaqin, joka alkaa varmistaa IBM:n mikron klooneja.

1983 Apple julkistaa ensimmäisen graafisella käyttöliittymällä varustetun mikronsa, Lisan. Laite on niin kallis, että sitä myydään huonosti, mutta seuraavana vuonna julkistettu Macintosh on suurmenestys.

1984 Suomen opetusministeriö perustaa Funetin (Finnish University and Research Network) rakentamaan tietoliikenneyhteyksiä suomalaisten yliopistojen käyttöön.

1984 Kirjailija William Gibson esittelee romaanissaan Neuromancer (Neurovelho) termin cyberspace (kyberavaruus) kuvaamaan tietoverkkoa.

1990 IBM:n ja Microsoftin tiet eroavat; Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmästä tulee suuri kaupallinen menestys, IBM:n OS/2:ta ei.

1991 Tim Berners-Lee kehittää ensimmäiset tietokonekoodit internetin www-sivuja (world wide web) varten.

1991 Japanilaisen Fujitsun omistama brittiläinen ICL ostaa Nokia Datan.

1991 Suomalaisopiskelija Linus Torvalds alkaa kehittää Linux-käyttöjärjestelmää.

1992 Maailman ensimmäinen digitaalinen gsm-matkapuhelinverkko otetaan käyttöön Suomessa.

1993 Marc Andreessen kehittää ensimmäisen graafisen www-selainohjelman Mosaicin.

1993 Presidentti Bill Clinton ja varapresidentti Al Gore julkistavat Yhdysvaltain National Information Infrastructure -ohjelman.

1994 Amerikkalaiset David Filo ja Jerry Yang kokoavat linkkilistan omista suosikkipalvelimistaan. Filon ja Yangin pörssiinkin listautuneesta Yahoo-palvelusta tulee yksi internetin suosituimmista sivustoista.

1994 Netscape julkistaa Navigator-selainohjelman.

1995 Esko Ahon (kesk) hallitus julkistaa tietoyhteiskuntastrategian Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset.

1995 Ohjelmistotalo Microsoft luopuu hankkeestaan pystyttää itsenäinen tietoverkko ja päättää sen sijaan rakentaa MSN-verkostaan portin yleiseen internetiin.

1998 Suomen yliopistot yhdistävän Funet-verkon nopeus nostetaan 155 megabittiin sekunnissa.
(MTV3)

Internetin syntyhistoriaa kuvaavan tekstin lähteenä Turun Yliopiston historian laitoksen Historioitsijan Internet-opas

MTV3:n Kysykää Internetistä -ohjelman sivut löydät täältä

Uusimmat

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot