Mainos
Mainos

Kuntien verkkoviestintä hakee vielä muotoaan

Kuntien verkkosivut tiedetään julkishallinnon suosituimmiksi. Esimerkiksi Helsingin verkkosivuilla mitataan jo kymmenen miljoonaa käyntiä vuodessa.

Kaikilla Suomen kunnilla on jo omat verkkosivut, mutta päätoimisia verkkotoimittajia on vain noin 30 kunnalla. Tämä todettiin ongelmaksi Lahdessa tänään alkaneilla valtakunnallisilla verkkoviestijöiden päivillä.

Verkkotuottaja Susanna Rautio Kuntaliitosta pitää ihanteena sitä, että kunnilla olisi palkattuna verkon kokopäiväinen hoitaja. Esimerkiksi Helsingissä on eri toimialoillakin omat, päätoimiset verkkotoimittajansa. Lahti taas yrittää ainoana suurena kaupunkina hoitaa nettiviestintänsä ilman erikoishenkilöstöä.

- Hyvin voi toki sujua sellainenkin malli, jossa verkkosivujen ylläpito on osa itse kunkin asiakaspalvelua tai hallintotyötä, arvioi Rautio. Niin toimitaan esimerkiksi Lappeenrannassa.

Käyttö arvoitus

Verkkosivut ovat yleistyneet niin nopeasti, ettei niiden käytöstä ole tutkittua tietoa. Useimmilla kunnilla ei ole minkäänlaista kävijälaskuria, tai sitten systeemi on toinen kuin naapurilla.

Kuntien verkkosivut tiedetään kyllä julkishallinnon suosituimmiksi. Esimerkiksi Helsingin verkkosivuilla mitataan jo kymmenen miljoonaa käyntiä vuodessa.

Verkkopalvelut ovat useimmissa kunnissa laajentuneet pelkästä tiedon jakamisesta asiointiin. Netistä voi noutaa erilaisia lomakkeita ajasta ja paikasta riippumatta.

- Suunta on oikea, kun verkon avulla helpotetaan asukkaitten arkea, toteaa Susanna Rautio.

Kaksisuuntaisessa viestinnässä olisi vielä runsaasti parannettavaa. Vasta harva kunta kerää järjestelmällisesti verkon kautta asukkaittensa mielipiteitä ja välittää niitä myös päätöksentekijöille. Turussa on asukasraatien avulla mietitty mahdollisuuksia saada kuntien verkkopalveluun ihmisläheisyyttä.

Hoidettua keskustelua

Yhdeksi ongelmaksi Lahdessa todettiin keskustelupalstat. Esimerkiksi Asikkala, Pori ja Turku ovat joutuneet sulkemaan palstan joksikin aikaa sananvapauden väärinkäytön takia.

- Keskustelupalsta on helppo avata. Kannattaisi kuitenkin miettiä, miten se tukisi kunnan toimintaa, sanoo verkkotuottaja Rautio. Hänen mielestään palstalla on oltava hoitaja, jottei keskustelu jää löpinän asteelle tai riko julkisuuslakeja.

Verkkoviestijöitten päivillä julkaistaan huomenna alan ensimmäinen suomenkielinen tieteellinen oppikirja sekä kokoelma verkkoviestinnän maisteriohjelman pro gradu -töitä.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme