Mainos
Mainos

Liikenneministeri ei usko kännykkämarkkinoiden kasvuun

Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen arvioi Suomen matkapuhelinmarkkinoiden kasvun olevan loppusuoralla. Heinosen mukaan nykymarkkinoilla ei ole enää kovin paljon kasvunvaraa ennen seuraavan sukupolven kännyköiden markkinoille tuloa.

Liikenneministerin mukaan Telian, Soneran ja Radiolinjan kiista matkapuhelinverkon vuokrista kertookin kilpailun koventumisesta. Hän muistuttaa, että mikäli yhtiöt eivät pääse vuokrasopuun, on Telian mahdollista rakentaa myös oma GSM-verkkonsa. Hänen mukaansa kilpailevat matkapuhelinverkot eivät ole päällekkäisiä investointeja, vaan oleellinen osa alan kilpailua.

Heinonen pitää valitettavana sitä, ettei matkapuhelinverkkojen vuokrakiistaa saatu alkukesästä ratkeamaan "kovasta yrityksestä" huolimatta.
-Kuluttajan kannalta olisi hyvä, että kentällä olisi mahdollisimman monia toimijoita, hän toteaa.
Ministeri huomauttaa suomalaiskiistan olevan myös maailman mitassa ennakkotapaus, joka saattaa johtaa kansainvälisten sopimusten tarkistamiseen.

Teliassa verkon vuokraamista pidetään edelleen mielekkäimpänä vaihtoehtona. Muiden keinojen pettäessä vaihtoehdoksi voisi kuitenkin nousta myös oman maanlaajuisen GSM-verkon perustaminen yhdessä alueellisten puhelinyhtiöiden kanssa, sanoo yhtiön matkaviestinnästä vastaava johtaja Vesa Mars. Tällä haavaa Telia odottaa vielä EU:n ja Suomen kilpailuviranomaisten päätöksiä yhtiön jättämiin valituksiin.

Radiolinjan maanlaajuinen GSM-verkko koostuu osaksi juuri alueellisten yhtiöiden rakentamasta verkosta. Helsingin Puhelin hankki talvella Radiolinjan enemmistöomistuksen, ja muista yhtiöistä löytynee kiinnostusta kilpailevaan toimintaan. Tilanne ratkeaa kaikkien osalta, jos Telia onnistuu sopimaan verkkovierailuista Soneran ja Radiolinjan verkkoihin. Silloin alueellisetkin yhtiöt voisivat myydä asiakkailleen maan kattavaa matkapuhelinpalvelua oman alueensa sisällä toimivan GSM 1800 -palvelun seuraksi, sanoo Finnet-yhtiöiden toimitusjohtaja Reijo Svento.

Kymmenkunta pientä puhelinyhtiötä tarjoaa jo nyt alueellaan ns. citypuhelimille sopivaa GSM 1800 -palvelua, ja parikymmentä muuta on saanut siihen toimiluvan. Rajoitettu palvelu on houkutellut koko maassa asiakkaita vain joitakin kymmeniätuhansia Telian myynti mukaanlukien.

Digitaalitelevision kannattavuus luvanhaltijoiden harteilla

Digitaalisten televisiokanavien kannattavuus on liikenneministeri Heinosen mukaan toimiluvan saaneiden yhtiöiden omilla harteilla. Heinonen ei innostu ehdotuksista, joiden mukaan digitalisoinnin alkuvaihetta pitäisi tukea esimerkiksi maksuhelpotuksilla.
-En näe, että rahoituskuvioihin lähdettäisiin tekemään muutoksia, hän sanoo.
-Kun he ovat hakemuksensa jättäneet, he ovat myös itse laskeneet mikä on kannattavaa.

Heinosen mielestä ainoa ratkaisu uuden toiminnan aloittamiseen ei voi olla uuden rahoituskeinon etsiminen. Myös Yleisradion on digitalisointiin valmistautuessaan etsittävä rahaa ensi sijassa toimintansa tehostamisesta.
-Tiedän kyllä, että sitä työtä on jo tehtykin, liikenneministeri toteaa.

Ajan mittaan digi-tv varmasti käy tuottavaksi. Heinonen vertaa tilannetta uuden sukupolven matkapuhelinverkkojen rakentamiseen.
-Sen verkon rakentaminen maksaa jopa kahdesta neljään miljardia; tässä puhutaan kuitenkin huomattavasti pienemmistä summista, hän sanoo.
-Jos joku olisi puhelinlupapäätöksen jälkeen tullut esittämään liikenneministeriölle uuden toiminnan taloudellisten edellytysten selvittämistä, olisi kyllä katsottu ettei se tälle talolle kuulu.

Vaikka radio- ja tv-laki vasta uusittiin, edessä häämöttää jo uusi lakiremontti eri viestintämuotojen nopean lähentymisen takia. Heinonen toivoo kaiken viestinnän tekniikkaan katsomatta olevan saman viestintämarkkinalain piirissä, kun digitaali-tv:n luvat loppuvuodesta 2002 tulevat uuteen tarkasteluun.

Tämänkesäinen päätös jakaa kanavat pääasiassa kolmen vahvan viestintätalon kesken on ehtinyt herättää myös arvostelua.
-Se kritiikki ei ole tähän koiraan kalahtanut, liikenneministeri tokaisee, eikä suostu kieriskelemään synnintunnossa.

Keskustelussa on hänen mielestään unohdettu, että Suomi on jokseenkin pieni markkina-alue tv-toiminnan pyörittämiseen. Siksi kolmen vahvan kotimaisen kilpailijan olemassaolo on hyvä saavutus, kun mukaan saatiin samalla myös uusia toimijoita.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme