Mainos
Mainos

"Media keskittyy epäoleellisuuksiin Kiinan ihmisoikeustilanteessa"

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kritisoi tiedotusvälineitä Pekingin kisojen uutisoinnista. Johansson ihmettelee sitä, että mediaa kiinnostaa Kiinan ihmisoikeustilanteen kannalta lähinnä se, pitäisikö olympialaisten avajaisiin osallistua vai ei.

- Tällä asialla ei ole Kiinan ihmisoikeustilanteen kannalta mitään merkitystä. Kukaan ei ole kysynyt esimerkiksi presidentti Tarja Haloselta, pääministeri Matti Vanhaselta tai ulkoministeri Alexander Stubbilta, että mitä te olette oikeasti sanoneet kiinalaisille ihmisoikeusasioista.

Johansson toivoo, että Vanhanen ottaa asian keskustelulistalle, kun tämä tapaa Pekingissä Kiinan poliittista johtoa.

Useilta yksittäisiltä urheilijoilta on kysytty olympialaisten alla, pitäisikö kisoja boikotoida. Johanssonin mukaan kysymykset esitetään väärille tahoille.

- Kaikki voivat toki halutessaan osallistua keskusteluun Kiinan ihmisoikeuksista. Minusta tärkeämpää on kuitenkin se, että yksittäisten urheilijoiden sijaan urheilujohtajat ottaisivat kantaa asiaan.

Johansson toivoo myös yritysjohtajilta enemmän aktiivisuutta asiassa.

- Miljardeja Kiinaan sijoittaneiden suuryritysten johtajilla on huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa kuin yksittäisellä urheilijalla.

Johansson on äärimmäisen pettynyt siihen, ettei Kiina ole lunastanut lupauksiaan ihmisoikeustilanteen parantamisesta.

- Kiinalaiset lupasivat itse avoimuutta, he lupasivat toimittajille enemmän toimintavapauksia, mutta valitettavasti olemme nähneet täysin päinvastaisen kehityksen. Ne lait ja käytännöt, joista Kiina oli jo luopumassa, on nyt otettu uudelleen käyttöön. Vainon kohteena ovat kaikki, jotka avaavat suunsa - oli kyse sitten ammattiyhdistysaktiiveista, asianajajista tai toimittajista, Johansson sanoo.

Terrorismiuhkaa paisutellaan

Tilanne kuolemanrangaistusten osalta on muuttunut viime aikoina Johanssonin mukaan hieman parempaan suuntaan. Parannettavaa löytyy silti edelleen.

- Kiinassa teloitetaan edelleen tuhansia ihmisiä vuosittain. Kukaan ei tiedä tarkkoja lukuja, koska se on valtiosalaisuus.

Kiinassa on tällä hetkellä enemmän internetin käyttäjiä, kuin missään muussa maassa, arviolta 220 miljoonaa. Määrän arvellaan nousevan 500 miljoonaan parissa vuodessa.

- Samaan aikaan Kiinan internetsensuuri on kehittyneempää kuin missään muualla maailmassa, pahoittelee Johansson.

Kiina on kiristänyt viime aikoina laajalti turvatoimiaan. Tätä on selitetty muun muassa kansainvälisellä terrorismilla. Johansson ei täysin allekirjoita uhkaa.

- Pelkästään pääsy Kiinaan on sen verran kontrolloitua, että epäilen kyllä suuresti, että mikään kansainvälinen terroriryhmä olisi päässyt soluttautumaan maahan.

Amnestyn toiminnanjohtaja näkee, että turvallisuuskeskustelu on maailmanlaajuisestikin käynyt ylikierroksilla New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Johansson hämmästelee ajatusmallia, jonka mukaan hieman vapauksia tinkimällä saadaan lisää turvallisuutta.

- Ajatellaan, että turvallisuus ja vapaus ovat toistensa vastakohtia. Mielestäni asia on täysin päinvastoin. Mitä enemmän vapautta on, sitä turvallisemmassa maailmassa me elämme. Turvallisuus syntyy ainoastaan siten, että kaikilla on oikeuksia ja vapautta.

(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme