Mainos
Mainos

Opetuministeriö: tietoyhteiskuntaan satsattava satoja miljoonia

Opetusministeriö suunnittelee Suomesta tietoyhteiskuntaa, johon kuuluu mm. virtuaalikoulu ja -yliopisto. Tällaisissa kouluissa voisi kuka tahansa opiskella - kotipaikkakunnasta riippumatta. Visioiden toteutuminen vaatii kuitenkin miljoonia satoja markkoja.

Opetusministeriön työryhmä laskee, että tietoyhteiskunnan tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan ministeriössä vuosittain 300 miljoonaa markkaa budjettirahaa seuraavan viiden vuoden ajan. Tämä merkitsisi vuodessa vajaan 50 miljoonan markan lisäystä nykytasoon verrattuna.

Kyseessä on tiivis yhteistyöhanke, joten kokonaissummaa kasvattaa tuntuvasti yritysten, kuntien ja tiederahoittajien panostus, huomauttaa työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Markku Linna. Ryhmä luovutti koulutuksen ja tutkimuksen uuden tietostrategian tänään Helsingissä opetusministeri Maija Raskille (sd.) Aikeena on, että vuoteen 2004 mennessä Suomi olisi maailman kärkijoukkoa osaamisen ja vuorovaikutuksen yhteiskuntana. Kaikilla kansalaisilla pitäisi silloin olla valmiudet ja mahdollisuudet käyttää tietoverkkoa opiskelussa. Tätä varten tarvitaan laaja ohjelma kansalaisten medialukutaidon ja tietotekniikkataitojen kartuttamiseen.

Nokia kiirehtii

Työryhmän jäsen, projektinjohtaja Antti Rainio Sitrasta pitää juuri kansainvälistä kärkiasemaa tärkeänä, koska se kasvattaa pienen maan painoarvoa. Suomea kuunnellaan tietoyhteiskunta-asioissa, jos kokemusta on meillä muita maita enemmän. Nokian edustaja Kaisa Kautto-Koivula puolestaan toivoi valtionvarainvartijain ymmärtävän, että kyse tosiaan on investoinnista, ei kustannuksesta. Jos Suomi aikoo ehtiä uusille markkinoille, on toimittava nopeasti.

Kautto-Koivula sanoi ehtineensä jo huolestua maamme tilanteesta, mutta vakuutti uskonsa palautuneen vuodenvaihteen jälkeen työryhmän työskentelyn myötä.

Virtuaalikoulu ja verkkoyliopisto?

Miljoonilla rakennettaisiin Suomeen toimiva virtuaalikoulu ja -yliopisto, jotta tietoverkossa voisi todella opiskella pelkän hajanaisen oppimateriaalin käytön sijasta. Tämä merkitsee oppilaitosten verkottamista ja opetuksen kehittämistä niin, että suomalaiset voisivat kotipaikasta riippumatta sivistää itseään "monimuotoisen etäopiskelun" avulla. Jotta opiskelu onnistuisi, tarvitaan myös koulutusta sekä tavallisille kansalaisille että etenkin opettajille ja tietoalan ammattilaisille.

Oman osansa tietoyhteiskuntabudjetista nielee paljon puhuttu sisällöntuotanto sekä tarvittavien teknisten hankintojen loppuunvieminen.

Pilottikokemuksia ei ole ehditty hyödyntää

Tähän mennessä opetusministeriö on käyttänyt noin miljardi markkaa korvamerkittyä rahaa vuonna 1995 valmistuneen ensimmäiset tietostrategian pohjalta. Valtaosa rahasta on kulunut laitehankintoihin sekä tietoverkon rakentamiseen. Myös tietoalan opiskelija-, opettaja- ja tutkijamäärää on lisätty. Nyt painopiste pyritään siirtämään tekniikasta sisältöön. Myös tasoeroja on tarpeen kaventaa, sillä hyvien pilottihankkeiden kokemuksia ei ole hyödynnetty riittävästi, arvioi työryhmä.

Esimerkiksi eri asteiden opettajista vain joka viides käyttää uutta tekniikkaa merkittävissä määrin opetuksen tukea. Uuden strategian tavoitteena on, että vähintään puolet opettajista oppii ajanmukaiset opetus- ja tekniset taidot. Uusien opiskelijoiden koulutuksen lisäksi tämä merkitsee arviolta 30 000 opettajan täydennyskoulutusta.

Oppilaitosten arvioidaan edelleen olevan keskeisessä asemassa tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Niiden halutaan avautuvan yhä enemmän myös työelämän ja eri ikäisten ihmisten oppimiskeskuksiksi. Näin ne kantavat myös vastuuta syrjäytymisen ehkäisyssä. Lisäksi osaamistarpeita yritetään täyttää kehittämällä vapaata sivistystyötä ja avointa yliopistoa.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme