Mainos
Mainos

Professorit: Umts-lupien ilmaisjako suuri virhe

Taloustieteen professorit pitävät umts-lupien ilmaisjakoa yhtenä Suomen suurimmista talouspoliittisista virheistä. Professorien mukaan tästä on koitunut valtiolle 22 miljardin menetys.

Helsingin Sanomien tämän päivän vieraskynäpalstalla kansantaloustieteen professorit Pertti Haaparanta Helsingin kauppakorkeakoululta ja Mikko Puhakka Oulun yliopistosta arvostelevat voimakkaasti Suomen tapaa jakaa kolmennen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvat eli ns. umts-luvat ilmaiseksi.

Monissa Euroopan maissa luvat on jaettu huutokaupoissa ja niistä on maksettu huimia summia. Tähän mennessä pidetyissä neljässä suuressa huutokaupassa on kerätty toimilupamaksuina yhteensä noin 650 miljardia markkaa. Siinä on mukana Ranskan ilmoittama kiinteä kynnysraha. Englannissa valtio keräsi huutokaupassa noin 220 miljardia markkaa ja Saksassa noin 300 miljardia markkaa.

Euroopassa jaettavista umts-luvista runsas puolet jaetaan huutokaupoilla. Suomessa lupia ei myyty, vaan liikenne- ja viestintäministeriö jakoi ne ilmaiseksi neljälle yhtiölle. Toimiluvan saivat Sonera, Radiolinja, Suomen Kolmegee ja ruotsalainen Telia, ainoana ulkomaisena. Professoreiden mukaan lupien ilmaisjako on suoraa tukea luvan saaneille suomalaisille alan yrityksille. Muiden suomalaisten yritysten on nyt aiempaa vaikeampi kilpailla luvan saajien kanssa.

Heinonen suri kesällä kovia umts-hintoja

Professorit tyrmäävät ajatuksen, että lupien ilmainen jako takaisi uuden sukupolven palvelut halvalla suomalaisille. Pikemmin he uskovat, että suomalaiset nyt joutuvat maksamaan korkeampina hintoina kustannuksia, joita esimerkiksi Soneralle syntyy sen muissa maissa tekemistä huudoista.

Sonera on ollut mukana usean maan umts-huutokaupoissa. Esimerkiksi Saksan toimiluvasta Soneran osuus oli 21,6 miljardia Suomen markkaa. Haaparanta ja Puhakka eivät hyväksyä perustelua, että ilmaisjaolla haluttiin tukea suomalaisia yrityksiä muiden maiden huutokaupoissa. Jos suomalaiset yritykset ovat keskimäärin muita tehokkaampia, ne kirjoittajien mukaan pystyvät ilman tukeakin tarjoamaan korkeita hintoja.
-Jos ne taas ovat huonompia kuin muiden maiden yritykset, niin miksi niitä tulisi tukea tavalla, joka ei vaadi niiltä yhtään mitään, he toteavat. Kirjoittajien mielestä taajuuksien ilmaisjakelua ei voi perustella myöskään sillä, että Suomi oli ensimmäisenä jakamassa umts-lupia ja ettei huutokaupan mahdollisuudesta olisi ollut tietoa saatavilla.

Valtion omaisuuden, mukaanlukien erilaisten taajuuksien, huutokaupoista on keskusteltu laajalti koko 1990-luvun. Esitellessään telemarkkinalain muutosta kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen oli huolissaan kalliiksi käyvien huutokauppojen vaikutuksista Euroopassa. Hän pelkäsi, että Eurooppa näin sahaa omaa oksaansa ja menettää nykyistä etumatkaansa erityisesti matkapuhelinliikenteessä.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme