Mainos
Mainos

Puheentunnistus siirtymässä laboratorioista arkielämään

Puheentunnistus on kehittynyt viime vuosina niin, että siitä alkaa tulla käytännön sovellutuksia esimerkiksi matkapuhelimiin ja yksinkertaisten laitteiden ohjaamiseen.

Automaattista puheentunnistusta parantavia menetelmiä käsittelevä väitöskirja tarkastettiin tänään Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Tekniikan lisensiaatti Olli Viikin tutkimuksen aiheena oli puheentunnistusjärjestelmien suorituskyvyn parantaminen todellisissa käyttöoloissa.

Viikki työskentelee Nokia-yhtymän tutkimuskeskuksessa Tampereella. Vastaväittäjinä toimivat tohtori Jean-Claude Junqua Panasonicin Santa Barbaran tutkimuslaboratoriosta USA:sta ja tekniikan tohtori Unto Laine Teknillisestä korkeakoulusta. Viikin mukaan Nokia ei toistaiseksi valmista ääniohjattuja GSM-puhelimia, vaikka niitä on tullut markkinoille yhtiön kilpailijoilta.

Puheentunnistusta alettiin kehittää 1970-luvun puolivälissä. Perusteknologia valmistui 1980-luvun loppuun mennessä. Laitteet toimivat erittäin hyvin laboratorioissa ja optimaalisissa tilanteissa, mutta harvoin käytännössä. Esimerkiksi auton ääni ja muu taustamelu häiritsevät tunnistusta. Väitöstutkimuksessa on kehitetty menetelmiä, joilla taustamelun aiheuttamia häiriöitä on mahdollista vähentää tai poistaa melua puhesignaalista.

Komentosanoja voidaan tallettaa noin sata, mutta laite pitää edelleen vielä harjoituttaa tunnistamaan puhujan ääni. Komentokielellä ei ole väliä, vaan se saa olla vaikka savoa. Viikin mukaan voice dialing eli äänivalinta helpottaa matkapuhelimen käyttöä esimerkiksi autossa. Kuljettaja saa pitää kätensä ratissa. Kotioloissa puheentunnistus voidaan kytkeä vaikkapa sähkövaloihin, jolloin lamput syttyvät ja sammuvat äänikomennoilla.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme