Mainos
Mainos

Selvitys: Toimilupamaksua käytettävä ohjelmien ostoon

Viestintäneuvos Jaakko Paavelan mielestä osa kaupallisten televisioyhtiöiden maksamista toimilupamaksuista tulisi käyttää ns. riippumattomilta ohjelmatuottajilta ostettaviin ohjelmiin. Paavela selvitti digitaalisen sisällöntuotannon rahoitusta opetusministeriön pyynnöstä.

Viestintäneuvos Jaakko Paavelan mielestä rahoituksella varmistettaisiin, että digitaalisen television aloittaessa ja kanavien lisääntyessä saatavilla olisi riittävästi ohjelmistoa. Menettely lisäisi riippumattomien ohjelmatuottajien työllisyyttä ja tuotantojen lisääntyessä mahdollistaisi myös viennin.

Selvitysmies ehdottaa, että toimilupamaksuista käytettäisiin jo tänä vuonna yhteensä 50 miljoonaa markkaa Suomen Elokuvasäätiön ja Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskus AVEKin kautta riippumattomilta tuottajilta ostettaviin ohjelmiin. Menettely edellyttäisi muutosta valtion televisio- ja radiorahaston varojen käyttösuunnitelmaan.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin pienentää kaupallisten yhtiöiden maksamaa prosenttiosuutta mainosajan liikevaihdosta, ja velvoittaa yhtiöt hankkimaan vastaavalla summalla ohjelmia riippumattomilta tuottajilta. Käytännön tulisi jatkua niin kauan kuin toimilupamaksuja kerätään.

Mainosrahoitteiset televisioyhtiöt maksavat toimilupamaksuja vuosittain yhteensä noin 300 miljoonaa markkaa. Toimilupamaksut poistunevat viimeistään vuonna 2006.

Sisällöntuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan selvitysmiehen mukaan lisää rahaa ja oma toimenpideohjelma. Paavela ehdottaa, että sisällöntuotannon tutkimus- ja kehitystoiminalle vahvistettaisiin viiden vuoden ohjelma (2001-2005), jonka aikana Teknologian kehittämiskeskus Tekesin kautta jaettaisiin yhteensä 175 miljoonaa markkaa aihetta palveleviin hankkeisiin. Paavelan mukaan hankkeella on kiire: jo tälle vuodelle tulisi irrottaa 10 miljoonaa markkaa joko kauppa- ja teollisuusministeriön varoista tai lisäbudjetista.

Järjestelyn etuna selvitysmies pitää sitä, että näin vältyttäisiin uuden tukiorganisaation perustamiselta ja voitaisiin hyödyntää Tekesin laajaa osaamista yritysten neuvonta- ja koulutustoiminnassa. Sisällöntuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettavat rahat tulisi kuitenkin pitää selkeästi erillään Tekesin muuhun toimintaan tarkoitetuista varoista, jotta teknologian ja sisällöntuotannon rahoituksen välille ei syntyisi eturistiriitoja. Kokemusten perusteella arvioitaisiin, onko sisällöntuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnasta tullut luonteva osa Tekesin rahoitustoimintaa, vai tarvitaanko muita toimia.

Selvitysmiehen tehtävänä oli kartoittaa mahdollisuudet digitaalisen sisältötuotannon eli pääasiassa sähköisille viestimille laadittujen dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus- , viihde- ja markkinointiviestinnällisten ohjelmasisältöjen tuottamisen rahoittamiseksi. -Mikäli hallituksen hankesalkussa oleva tavoite sisältötuotannon nostamiseksi merkittäväksi elinkeinoksi aiotaan toteuttaa, se vaatii vähintään kohtuullisia panostuksia, koska pelkillä juhlapuheilla hanke ei onnistu, Paavela kirjoittaa.

Selvitys julkistettiin aihetta käsittelevässä opetusministeriön seminaarissa tänään Helsingissä.
(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme