Mainos
Mainos

Suomen ensimmäinen taajuushuutokauppa käynnistyi

Suomen ensimmäinen taajuushuutokauppa on käynnistynyt tänään. Huutokaupassa on kyse 4g mobiiliverkkojen radiotaajuuksista, joista teleyritykset kilpailevat.

Käytännössä jaossa on kolme niin sanotun neljännen sukupolven nopeaa laajakaistaista viestintäteknologiaa edustavaa LTE-toimilupaa ja yksi laajakaistainen mobiiliwimax-toimilupa. Liikenne-ja viestintäministeriö hakee huutokaupalla kokemusta taajuuksien markkinalähtöisestä jakamisesta.

Yritykset kilpailevat korkealle 2500-2690 megahertsin taajuusalueelle sijoittuvista toimiluvista. Huutokauppa voi kestää joitain viikkoja, arvioi neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

-Taajuuskaistoille ei ole asetettu rahamääräisiä hintatavoitteita, kertoo Laitinen. Vastaavat huutokaupat tuottivat Norjassa 25 miljoonaa euroa, Ruotsissa 230 miljoonaa euroa ja Hongkongissa 140 miljoonaa euroa.

Suomi ja Portugali ovat osastopäällikkö Liisa Eron mukaan olleet ainoita maita Euroopassa, missä huutokauppaa ei ole käytetty toimilupien jakamisessa. Huutokaupalla hankitaan kokemusta kaupallisesta jaosta ja tavoitellaan taajuuksien aiempaa tehokkaampaa ja joustavampaa käyttöä.

Neljännen sukupolven koeverkkojen rakentaminen Suomessa alkanee nopeasti lupien jakamisen jälkeen, arvioi yksikön päällikkö Juhapekka Ristola. TeliaSonera on jo aloittanut koeverkkojen rakentamisen Oslossa ja Tukholmassa Huawein ja Ericssonin tekniikalla.

Televisiolta kaistatilaa 4G:lle

Päätösvaltaa taajuuspolitiikassa käyttävä hallitus on jo osoittanut LTE:lle 1800 megahertsin taajuusalueen. Kesäkuussa 2008 se päätti myös varata analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuvan 800 megahertsin taajuusalueen laajakaistaisille matkapuhelinverkoille.

Tulevaisuuden 4G-matkapuhelinverkot tulevat toimimaan laajasti 800 megahertsin alueella koko Euroopassa ja todennäköisesti myös muualla. Se vapautuu käyttöön television digitalisoinnin myötä lähivuosina. Korkeimmat taajuusalueet käytetään lähinnä langattomiin laajakaistaverkkoihin tiheillä taajama-alueilla.

Viime joulukuussa hyväksytyn laajakaistaohjelman mukaan kaikille taataan ensi heinäkuun loppuun mennessä vähintään yhden megabitin sekuntinopeuteen yltävä laajakaistayhteys. Sen mahdollisti vanhalta NMT 450-matkaviestinpalvelulta vapautuneen taajuusalueen antaminen laajakaistateknologialle.

3G täyteen laajuuteen 2013

Pyrkiminen alhaisempien taajuuksien käyttöön matkapuhelinverkoissa johtuu taloudellisista syistä. Taajuuden kasvaessa kantomatka lyhenee. Mitä korkeampi taajuus on, sitä enemmän tukiasemia tarvitaan ja sen kalliimpaa verkon rakentaminen on.

-Varsin matalan 900 megahertsin taajuusalueen UMTS-käytön salliminen on mahdollistanut laajakaistaisten kolmannen sukupolven UMTS-verkkojen peiton laajenemisen, kertoo Ristola. Hintaero on dramaattinen. UMTS-verkon rakentaminen maksaa hänen mukaan vain yhden kuudesosan siitä, mitä se maksaisi 2100 hertsin alueella.

UMTS-päätös vauhdittaa 3G-verkkojen rakentamista. Ne saavuttavat liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan nykyisten GSM-verkkojen laajuuden vuoteen 2013 mennessä.

(MTV3 - STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme