Mainos
Mainos

Tältä kotisi näyttää neljän vuoden kuluttua – asiantuntija kertoo, mitä hankit kotiisi seuraavaksi

Esineiden internet kasvaa vauhdilla ja kasvu näkyy suomalaistenkin kodeissa ennusteiden mukaan jo muutaman vuoden sisällä.

Älykoti saattaa kuulostaa vielä kaukaiselta ajatukselta monelle, mutta mitä todennäköisemmin kodistasi löytyy jo useita laitteita, jotka on kytketty internetiin. Uudehkosta autosta löytyy ajotietokone, kodin turvallisuudesta huolehtii videovalvontajärjestelmä ja itkuhälytin vahtii perheen pienimpien unta. Lisäksi viihde-elektroniikka voi keskustella langattomasti keskenään.

Tutkimusyhtiö Gartnerin arvioiden mukaan parin vuoden kuluttua kodista löytyisi kymmeniä internetiin kytkettyä laitetta. Tutkimusjohtaja Jessica Ekholm kertoi MTV Digille, miltä tavallinen koti näyttää jo neljän vuoden kuluttua.

– Tällä hetkellä kodeissa olevat älylaitteet eivät vielä keskustele paljoa keskenään. Esimerkiksi sovelluksia saattaa olla useita, mikä on käyttäjälle suorastaan ikävystyttävää. Käyttäjäystävällisyyteen tullaan panostamaan paljon, Ekholm sanoo.

– Nyt kun ostat älylaitteen, saat siihen mukana sovelluksen, jolla sitä tiettyä tuotetta hallitaan. Eli jokaiselle laitteelle tai pienelle saman valmistajan laiteperheelle on oma sovelluksensa.

Ekholm näkee tässä kehittymisen paikan. Käyttäjälle olisi luonnollisesti helpompaa hallinnoida eri laitteita vain yhden sovelluksen kautta useiden sijaan. Se voisi olla vaikka virtuaalinen henkilökohtainen assistentti.

– Arvelemme, että kotoa löytyisi noin 40 erilaista laitetta vuoteen 2018 mennessä. Ovatko kaikki tarpeellisia? Se on hyvä kysymys. Se tietenkin riippuu perheen tai talouden tarpeista.

Kymmenien älylaitteiden hankinta ja hallinnointi vaatii euroja. Kuinka paljon älykodissa asuminen tulee oikein maksamaan?

– Laitteiden hankinta tulee olemaan ensimmäinen maksu kuluttajalle. Lisäksi hallintasovellusten hinta voi olla palveluntarjoajien kuukausimaksu. Tämä voisi olla esimerkiksi 9,90 euroa kuukaudessa.

Ekholmin mukaan älykodin nopeimmin yleistyviä laitteita ovat hälytysjärjestelmät sekä kodin oma valvonta eli videokamerat, joilla käyttäjä voi seurata kodin tapahtumia silloin kun ei ole itse paikalla. Tällä hetkellä pieni, mutta todennäköisesti kasvava osuus on kodin hallinnointi eli esimerkiksi sälekaihtimien, valaistuksen ja termostaattien säätely. Käytännössä älylukot tulevat yleistymään hurjasti tulevien vuosien aikana.

Murtovarkailta kodin suojaaminen olisikin älykodissa suhteellisen tehokasta, mutta sen sijaan iso kysymys on hakkereilta suojautuminen, myöntää Ekholm.

Viestintäviraston mukaan yksi älykodin tietoturvaongelmista on se, että laitteiden suojaus perustuu kodin sisäverkon palomuuriin. Uusien, nopeasti markkinoille tulevien laitteiden tietoturva ei ole välttämättä kovinkaan hyvä: esimerkiksi älytelevisioista on löydetty haavoittuvuuksia, jotka ovat levittäneet kiristyshaittaohjelmia televisioiden kautta.

Vuonna 2014 havaittiin roskapostituskampanja, jonka lähteenä oli jääkaappi. Heinäkuussa 2015 yhdysvaltalaisvanhemmat havaitsivat lastenhuoneesta kuuluvat oudon musiikin tulevan murretusta itkuhälyttimestä.

Tietoturvan ohella toinen kuluttajien kannalta merkittävä aihe on älykodin keräämä data. Ekholm arvelee, että käyttäjälle voi olla kiinnostavaa tietää, kuinka esimerkiksi omakotitalossa kulutetaan sähköä tai missä kohtaa asumiskuluissa voisi säästää. Luonnollisesti dataa keräävät kuitenkin myös laitevalmistajat tai palveluntarjoajat.



Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme