Mainos
Mainos

Tumpeloita, jonneja ja trolleja – Miksi nettikeskustelujen säännöt eivät toteudu?

VERSAALIHUUTO.

Tekstin suoltaminen isoilla kirjaimilla on yksi niistä harvoista asioista, joiden rajoittamisesta useimmissa nettikeskusteluissa päästään yhteisymmärrykseen.

Muut säännöt vaihtelevat.

Tällä viikolla on vietetty mediataitoviikkoa, jonka aikana on julkaistu päivitetty, nuorille suunnattu netiketti.

Nettikeskusteluja tutkinut mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta toteaa, että verkkoyhteisöt ovat niin erilaisia, että yleispätevien ohjeiden määrittäminen on vaikeaa.

– Eri nettifoorumeilla on omat koodinsa ja kielensä. Esimerkiksi Naurunappulassa tai Ylilaudassa kierrätetään uutterasti meemejä eli kuvia, ilmauksia ja viitteitä, jotka eivät välttämättä aukea satunnaiselle selaajalle, Paasonen havainnollistaa.

Mediataitoviikon aikana on herätelty myös vanhempia ajattelemaan omaa netinkäyttöään.

– Oletuksena puhutaan aina, että nuoret eivät osaa eivätkä ajattele, vaikka voisi kiinnittää huomiota itseensä, Paasonen sanoo.

Esimerkiksi Suomi24-keskustelun perusteella ei voi sanoa, että vanhemmilla ihmisillä olisi netiketti paremmin hallussa kuin nuorilla.

– Nelikymppinen voi olla hyvin karaistunut tai hyvin tumpelo.

Paasonen huomauttaa, että nettikeskustelua käydään usein vapaa-ajalla ja huvin vuoksi. Tämä näkyy sisällöissä.

– Silloin ei lähdetä mukaan pitkän kaavan argumentaation takia, vaan haetaan nopeita säväreitä ja huudellaan nimimerkkien suojasta. Sama ihminen voi käydä tarkkaan harkittua yhteiskunnallista keskustelua samaan aikaan muualla.

Sukupuolen piilottelu vähentynyt

Nimimerkeillä häivytetään myös omaa ikää. Paasonen toteaa, että nuorten anonyymeissä yhteisöissä ikää yritetään selvittää aktiivisesti esimerkiksi käytettyjen lyhenteiden perusteella.

– 16-vuotiaat pilkkaavat 14-vuotiaita jonneiksi, Paasonen kuvailee.

Vielä 90-luvulla puhuttiin paljon siitä, että nainen jätti verkossa sukupuolensa ilmoittamatta, jotta välttyisi "tytöttelyltä". Facebookin myötä mahdollisuudet sukupuolirooleilla pelaamiseen ovat vähentyneet.

Samaan aikaan on kuitenkin tullut ilmi, että myös omilla kasvoilla käytävät keskustelut voivat muuttua hyvin hyökkääviksi.

– Kun keskustelussa ovat viihteelliset tai intohimoja herättävät asiat kuten maahanmuutto, seksuaaliset vähemmistöt, uskonto tai kansallisuusaate, rationaalisen keskustelun ihanne ei päde, Paasonen sanoo.

Tutkija trollaa itsekin

Trollilla tarkoitetaan viestiä tai käyttäjää, jonka tarkoituksena on vain provosoida tai häiritä muita. Käsite on valtavirtaistunut niin, että esimerkiksi viime vuonna alan tunnustuspalkinto Trolli-Finlandia ei mennyt enää varsinaiselle nettitrollille.

Voiko nykyistä värikästä poliittista kommentointia nähdä jopa trollauksena?

Paasonen toteaa, että poliittisella provosoinnilla on pitkät perinteet, kun taas nettitrollauksessa on omia sisäisiä piirteitään.

– Trollin taktiikkana saattaa olla tyhmäksi tekeytyminen, kirjaimellisuus tai sitkeä kyseisen foorumin sanomattomien periaatteiden vastaan haraaminen. Trolli siis vaikkapa kirjoittaa asioita, joita ei tarkoita ihan vaan kiihdyttääkseen. Poliittisessa keskustelussa tämä voi nopeasti sattua omaan nilkkaan.

Paasonen tunnustautuu itsekin trollaajaksi.

– Saatan joskus tökkiä ystäviä hieman tahdittomasti Facebookissa tai viedä keskustelua välihuutelulla.

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme