Mainos
Mainos

Tutkija: Kuvamässäily syö jo lehtitekstejä

Tekstille jää nykysanomalehdissä yhä vähemmän tilaa. Valtavat valokuvat, grafiikat ja kissankokoisin kirjaimin vastaan loikkivat otsikot pusertavat perustekstejä yhä lyhyemmiksi - ehkäpä jo liian lyhyiksi?

Journalistiikan tutkija Jyrki Pietilä näkee suurena vaarana, että tekstille jää kuvien rinnalla yhä pienempi rooli. Siitä on tulossa vain yksi elementti muiden joukkoon.

- Miten silloin käy lehtien yhä tärkeämmäksi muodostuneelle tehtävälle, asioiden taustoittamiselle? Ihmiset ehtivät kuulla isoimmat uutiset netistä ja sähköisistä välineistä, mutta sanomalehdelle pitäisi jäädä tilaa vastata myös kysymykseen miksi, Pietilä perustelee.

Sisällöstä tullut vain kohtalaista?

Pietilä on tutkinut väitöskirjassaan sanomalehtien juttutyyppien kehitystä 1700-luvulta tälle vuosituhannelle. Hän on perannut tarkkaan lehdissä tuona aikana tapahtuneet muutokset.

- Tuntuu, että kuvalliset tekijät ja monimediatoimittaminen ovat syöneet mahdollisuutta pyrkiä hyvään kirjoittamiseen. Ettei tekstisisällöllä ole lehdissä enää niin väliä.

Juttujen teossa pyritään Pietilän mukaan entistä enemmän vain kustannustehokkuuteen, lyhyyteen ja napakkuuteen. Ajatellaan, että ehkei lukija huomaa, onko juttu hyvä vai kohtalainen.

- Joten tehdään sitä kohtalaista.

Tiivis ilmaisu vaatii taitoa

Sanomalehtien ulkoasuhistoriasta väitellyt Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola tietää juttujen lyhentyneen, muttei yhdistäisi tekstien lyhentymistä sisältöjen kapenemiseen.

- Ei jutun pituus tee siitä syvällistä. Tiiviissä tekstissä pystytään ilmaisemaan paljon informaatiota, se on vain vaikeampaa, Mervola tiivistää.

Päätoimittajan mukaan lyhyemmät tekstit nimenomaan korostavat hyvää kirjoittamista.

-Eivätkä ihmiset ennenkään lukeneet pitkistä jutuista kaikkea. Sen sijaan lyhyt viesti voi mennä huomattavasti paremmin perille.

Mervola muistuttaa, ettei juttua edes pidä tarkastella vain tekstinä.

- Sanomalehti on visuaalista viestintää. Yhtä lailla otsikot ja kuvat ovat osa juttua.

Tietopalat tulleet korvaamaan tekstiä

Tutkija Pietilä täsmentää, ettei visuaalisuuden korostuminen itsessään ole pahasta, kunhan se ei jyrää tärkeydessään tekstisisältöjen ohi. Hän myöntää, että osan entisaikojen taustoituksesta hoitavat nyt uudet elementit: faktalaatikot ja tietografiikat.

- Mutta jos pitkätkin jutut alkavat olla kaksi tai kolme tuhatta merkkiä pitkiä, ei siihen enää paljon selittäviä taustoja mahdu, Pietilä penää.

Päätoimittaja Mervola kertoo itsekin miettineensä, onko lyhyitä juttuja ihannoitu jo liikaa. Toisaalta lehdet tarjoavat koko ajan enemmän myös hyvin pitkiä lukupaketteja.

Mervola uskoo, että sanomalehtien syvällinen ja taustoittava puoli vain korostuu tulevaisuudessa.

- Eivätkä visuaalisuus ja journalismi ole vastakkaisia asioita. Hyvä grafiikka voi kertoa uutisen tekstiä lyhyemmin, selkeämmin ja jopa runsaammin taustoittaen.

Jyrki Pietilän väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa huomenna.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme