Mainos
Mainos

"Työnhakijoiden tietojen googlettaminen kuriin"

Suomessa on otettu ensimmäistä kertaa kantaa siihen, saako työnantaja työhönottotilanteessa selvittää hakijan taustoja internetin hakupalvelujen avulla. Salaa tehtyä taustatutkimusta työnhakijasta pidetään ainakin moraalittomana, mutta se on myös lain vastaista.

Yhdysvalloissa työnantajille tehtiin taannoin kysely, joka paljasti googlettamisen olevan arkipäivää rekrytointitilanteissa. Selvityksen mukaan joka toinen hakukoneeseen turvautuneista rekrytoijista oli löydöstensä perusteella hylännyt lupaavalta vaikuttaneen työnhakijan.

Internetin hakukoneiden suosio on tuonut Suomessakin jo ensimmäisen harmittavan tapauksen päivänvaloon. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio otti pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa kantaa googlettamiseen rekrytointitilanteessa. Kyseessä oli työhönottotilanne, jossa työnantaja oli etsinyt työnhakijan nimellä internetistä tietoa. Työnantaja oli löytänyt muun muassa tietoa hakijan osallistumisesta erään yhdistyksen kokoukseen vuosia sitten. Hakuosuman perusteella työnantaja oli tehnyt johtopäätöksen hakijan terveydentilasta.

- Tämähän oli jo lähtökohtaisesti lain vastaista. Työnhakija alkoikin arvioida, onko häntä käsitelty tasapuolisesti oikeiden ja tarpeellisten tietojen perusteella. Käsitykseni tapauksen analysoinnin pohjalta oli se, että työnantaja menetteli työelämän tietosuojalain vastaisesti, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa on käsitelty internetin hakukoneiden vaikutusta rekrytointitilanteissa. Työelämän tietosuojalain mukaan työnhakijalta on saatava suostumus tietojen keräämiseen. Lisäksi tiedot pitäisi saada ensisijaisesti työnhakijalta itseltään, lukuunottamatta tilanteita, joissa työnhakijan taustat pitää luotettavuusselvitystarkoituksessa tarkastaa.

- Lähtökohta on se, että työpaikoilla täytyy käydä yt-menettelyn mukaiset neuvottelut sen osalta, mitä tietoja työnantaja työnhakijoista kerää. Työnantaja joka ei esimerkiksi kerro käyttävänsä googlea, rikkoo jo yt-menettelystä annettuja säännöksiä. Toinen asia on se, että joskus työpaikat täytetään esittelypohjasesti, ja silloin jos tiedot on liitetty esittelymateriaaliin niin ne tulevat lopulta myös työnhakijan tietoon, Aarnio muistuttaa.

Hakukoneet hyvässä ja pahassa

Työhönottotilanteessa tehtyjä salaisia nettihakuja lukuunottamatta internetin hakukoneiden käyttäminen on tietenkin laillista. Nykytrendinä on googlettaa uusien tuttavuuksien nimiä ja pelkästä uteliaisuudesta etsiä mahdollista taustatietoa kiinnostavista henkilöistä. Myös oman nimen syöttäminen hakukenttään on suosittua.

- Itse käyn säännöllisesti tarkistamassa mitä minusta tai työnantajastani on internetissä saatavissa. Pystyn etukäteen varautumaan ainakin niihin kysymyksiin ja olettamuksiin joita muilla on minusta. Tämä on nykypäivää, kertoo viestintäviraston CERT FI -yksikön päällikkö Erka Koivunen.

Internetin kotisalapoliisien kannattaisi suhtautua maltilla ja terveellä järjellä hakuosumiin.

- Aika usein ihmiset googlattuaan itsensä tiedostavat, miten epäluotettavaa tietoa sieltä löytyy ja kuinka vaikeaa se on aidosti voida yhdistää kyseiseen henkilöön, tietosuojavaltuutettu Aarnio pohtii.

Viestintäviraston CERT FI -yksikön päällikkö Erka Koivunen kehottaa kokeilemaan onnistuneiden hakuosumien metsästyksessä lähdekritiikkiä, vertailevia hakuja sekä tärmentäviä hakusanoja. Hänen mielestään hakukoneista saa usein varsin hyviä tuloksia. Jotta oma nimi esiintyisi internetissä mahdollisimman hyvässä valossa, kannattaa Koivusen mukaan miettiä millaista tekstiä tai valokuvia itse internetiin päästää. Sen sijaan toisten kirjoittamiin juttuihin on vaikea puuttua.

- Se mitä julkaiset, sen pitää kestää päivänvalon ja se mitä haet, pitää kestää paivänvalon. Se on valitettava fakta, Koivunen kiteyttää.

(MTV3)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme