Mainos
Mainos

Uutistarjonta lisääntyi kymmenessä vuodessa

Uutisjuttujen tarjonta yleisölle lisääntyi 1990-luvun aikana lähes kaikissa tiedotusvälineissä. Osa tiedotusvälineistä muutti kymmenessä vuodessa myös melkoisesti ulkoista ilmettään ja toimintatapojaan pärjätäkseen kilpailussa.


Uutistarjonnan käänteistä on valmistunut laaja selvitys Jyväskylän yliopistossa. Vertailututkimusten tekijä on dosentti, tiedotusopin lehtori Tapani Huovila.

Huovila julkaisi 1991 Uutisvuorokausi-nimisen perusselvityksen median eroista. Nyt valmistuneessa Uutinen eri välineissä -tutkimuksessaan hän kirjaa vuosikymmen aikana syntyneitä muutoksia. Huovilan töitä voidaan käyttää tulevaisuudessa jatkotutkimusten tilastollisena pohjana.

Huovilan mukaan merkittävimpiä muutoksia vuoden 1991 tutkimukseen nähden on television muuttuminen kokoavasta välineestä tilannevälineeksi, juttumäärien ja -aiheiden lisääntyminen sekä jutun pituuden lyhentyminen.

Tilanneväline julkaisee heti

Tilanneväline kertoo juttunsa heti siitä tiedon saatuaan ja siirtyy seuraavassa lähetyksessään uusiin uutisaiheisiin. Kokoava väline taas kokoaa jutut ja julkaisee ne yhtenä pakettina, josta selviää viimeisen vuorokauden tärkeimmät tapahtumat.

Televisio on muuttunut radion kaltaiseksi tilannevälineeksi etenkin aamulähetyksissä. Iltalähetyksissäkin television kokoavien juttujen määrä nousee vain 57 prosenttiin, kun se 1991 oli vielä 89.

Radion tarjonta on kasvanut 35 prosenttia, mikä vastaa 27 juttua. Radion tilanneuutisten määrä on vähentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä nykyiseen 70 prosenttiin. Vaikka tarjonta on lisääntynyt, ei tarjottavan tiedon määrä ole suhteellisesti kasvanut samassa määrin. Sama uutinen toistetaan sähköisissä välineissä useammin kuin viime vuosikymmenen alussa.

Sanomalehti käärii paketteja

Sanomalehti on tutkimuksen mukaan selvä kokoava väline. Juttumäärä on suurissa päivälehdissä kasvanut 59 prosenttia (74 juttua) ja on kokonaismäärältään nyt 200 juttua päivässä. Kasvusta yli puolet on yksi- ja etenkin kaksipalstaisia juttuja.

Huovila huomauttaa, että 1991 elettiin lamavuotta, mikä saattoi jossain määrin rajoittaa tarjontaa, mutta nyt etenkin suuret sanomalehdet käyttävät runsasta tarjontaa kilpailutekijänä. Median juttujen keskipituus on nyt 580 merkkiä.

Keskiarvoon on laskettu radion ja television lyhyet sähkeet. Tämä keskiarvo ei ole merkittävästi muuttunut. Sanomalehdessä juttupituus on kymmenessä vuodessa lyhentynyt 1700 merkistä 1300 merkkiin ja kaksipalstainen juttutyyppi on yleistynyt. Yleensä juttupituuden lyhentymisen katsotaan merkitsevän tiedonvälityksen pinnallistumista.

Huovila arvelee, että tulevaisuudessa juttujen mitat saattavat rajusti lyhentyä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa poliitikko ei saa enää julkisuutta, jos ei opi esittämään asiaansa lyhyessä muodossa.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme