Mainos
Mainos

Vanhempien esimerkki kasvattaa lehdenlukijaksi

Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan kansalaiset oppivat säännöllisiksi sanomalehden lukijoiksi vanhempien esimerkin kautta. Kodin antama malli kasvattaa usein myös lapsesta piintyneen lehdenlukijan, kertoo Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Anita Kärjen väitöskirja Sivusta seuraten.

Sanomalehti lukijoiden kertomuksissa tarkastetaan lauantaina. Tulosten mukaan sanomalehden säännölliseksi lukijaksi tullaan ennen kaikkea tulkinnallisten yhteisöjen kautta. Yksi tärkeä tulkinnallinen yhteisö on lapsuudenkodin perhe. Sanomalehteä lukevat vanhemmat toimivat lapsille eli potentiaalisille tuleville lukijoille esimerkkinä ja kiinnostuksen herättäjinä.

Tulkinnallinen yhteisö voi olla myös lukijan entinen, pieni syntymäpaikkakunta, jonka paikallislehteä lukija tilaa uudelle asuinpaikkakunnalleen. Pienestä paikallislehdestä lukija hakee juttuja tutuista paikoista ja ihmisistä, joiden kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta.

Kärki kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sanomalehden säännölliseksi lukijaksi tulemiseen tarvitaan myös muita läheisiä lukijoita. Sanomalehden lukijaa ei siten tulisikaan tarkastella pelkästään muista lukijoista riippumattomana, autonomisena lukijana.

Rutiinit luovat turvallisuutta
Väitöskirjan mukaan rutiinit ovat tärkeitä säännölliselle sanomalehden lukijalle. Tavallisesti sanomalehti luetaan aamiaispöydässä, jopa tietyssä järjestyksessä. Lehti voidaan jakaa osiin perheenjäsenten kesken. Nämä sanomalehden lukemiseen liittyvät piintyneet tavat luovat turvallisuutta siitä huolimatta, että lehdet usein sisältävät kaikkea muuta kuin turvallisuutta herättäviä uutisia. Lukemisrutiinit jäsentävät ja kokoavat lukijan arkea.

-Rutiinit ovat tavallaan siirtymä yksityisestä maailmasta, kodin piiristä julkiseen maailmaan. Se on välivaihe ennen kuin astutaan ovesta ulos. Siinä lehden kautta on avattu silmät maailmaan. Se on tavallaan linkki tai siirtymä, Kärki kuvailee.

Tutkimus sivuaa alle kolme kertaa viikossa ilmestyvien pienten lehtien levikin muodostumista. Mitä pienempi lehti, sitä enemmän sillä on etälevikkiä eli lehteä tilataan ilmestymispaikkakunnan ulkopuolelle. Alle 4000 kappaleen painoksissa etälevikin osuus on keskimäärin 43 prosenttia, muutamilla jopa yli puolet. 4000-6000 kappaleen levikistä 33 prosenttia ja yli 6000 kappaleen levikistä 26 prosenttia menee kotiseudun ulkopuolelle.

Selvitys ei koskenut isoja maakuntalehtiä.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme