Mainos
Mainos

"Vapaa tiedonvälitys on kadonnut Jugoslaviasta"

Huumerikollisuus on ollut suurin yksittäinen syy toimittajien surmiin eri puolilla maailmaa. Vuoden 1998 aikana tapettiin yhteensä 28 toimittajaa 17 maassa. Eniten toimittajia tapettiin latinalaisessa Amerikassa ja erityisesti Kolumbiassa, jossa kuoli kuusi toimittajaa.

-Toimittajien kuolemat johtuvat huumekauppaan liittyvästä mafiasta, jonka jäsenet ampuvat toimittajia paljastumisen pelossa. Ongelma on kaikissa latinalaisen Amerikan maissa. Tapauksia löytyy myös Venäjältä ja jopa Länsi-Euroopasta, kertoo sanomalehtien kansainvälisen järjestön (WAN) johtaja Timothy Balding.

Hänen mukaansa aiemmin toimittajia kuoli eniten sotaa käyvissä maissa, mutta nyt huumerikollisuus on mennyt ohi.
-Tilanne kuitenkin vaihtelee vuosittain sillä tänä vuonna yhteensä yhdeksän toimittajaa on kuollut Sierra Leonessa käydyissä taisteluissa, jatkaa Balding, joka osallistui Euroopan sanomalehtien kustantajien (ENPA) yleiskokoukseen eilen Helsingissä. Kokouksen teemana oli lehdistön vapaus.

Jugoslavian sodassa tiedonvälitys manipuloitu

Baldingin mukaan vapaa tiedonvälitys on lähes kokonaan kadonnut Jugoslaviasta Kosovon kriisin aikana. Maassa on enää muutama itsenäinen sanomalehti.
-Jugoslavian hallitus manipuloi mediaa, ja koko sodassa on mahdoton puhua vapaasta tiedonvälityksestä, väittää Balding.

-Muutamat ulkomaiset toimittajat ovat saaneet juttuja sota-alueelta, mutta esimerkiksi ulkomaille lähetetyt televisiolähetykset ovat menneet ensin Jugoslavian television sensuroitaviksi. Näin on käynyt esimerkiksi BBC:n lähetyksille. Baldingin mukaan sensurointi ei ole Jugoslaviassa ollenkaan uutta, sillä vastaavaa tiedonvälityksen manipulointia on tapahtunut alueella jo kymmenen vuoden ajan.

-Kaikkeen, mikä tulee Serbian mediasta, täytyy suhtautua epäilevästi. Kymmenen vuoden aikana on nähty, että he tekevät propagandaa ja jopa valehtelevat. Jugoslavian valtion tiedotusvälineet sympatisoivat serbijohtoa ja presidentti Milosevicia, jatkaa Balding.

Hänen mielestään länsimainen media puolestaan on nykyään vapaampi kuin se oli kylmän sodan aikana. Hän uskoo, että media on entistä kriittisempi esimerkiksi Naton tai länsimaiden hallitusten mahdollisia manipulointiyrityksiä vastaan.

Internetistä puuttuu oma journalismi

Balding ei usko, että internet lisää median vapautta. Internetistä saa käytännössä samat tiedot kuin muista tiedotusvälineistä. Varsinaisesti omaa, vain internetissä tapahtuvaa journalismia, ei hänen mukaansa ole olemassa.

Balding ei myöskään usko, että internet korvaa painettua sanomalehteä, vaikka asiasta on puhuttu länsimaissa paljon. Hänen mukaansa tilastot ovat osoittaneet, että sanomalehtien suosio kasvaa jälleen. Hän ei usko edes television uhkaavan sanomalehtiä.
-Mitä useampia televisiokanavia tulee, sitä enemmän lehdet saavat ilmoittajia, väittää Balding.

Vapaan lehdistön olemassaoloa Balding pitää erityisen tärkeänä demokratian toteutumisen vuoksi kaikkialla. Vapaan lehdistön toiminnan edellytyksenä hän puolestaan pitää lehdistön taloudellista vapautta.

Baldingin mielestä keskittyminen on sanomalehdistön ainoana keino selviytyä.
-Keskittyminen vähentää journalistista kilpailua, mutta samalla se antaa lehdistölle mahdollisuuden eriytyä ja olla moniarvoisempi, puhuu Balding. Hänen mukaansa julkisesti tuettuja tiedotusvälineitä tarvitaan, koska julkinen rahoitus takaa sen, että ohjelmat ovat sisällöltään korkeampitasoisia.
(STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme