Mainos
Mainos

Verkkouutisoinnin nopeuskilpailua arvostellaan

Monet tiedotusvälineet lähettivät Jokelaan kokemattomia toimittajia ja antoivat heille ohjeita, joista ei ollut apua kriisipaikalla. Parhaan evästyksen sai toimittaja, jolle sanottiin, että "ole mieluummin liian varovainen", kertovat kouluammuskelua selvittäneet mediatutkijat.

Yhtä toimittajaa oli evästetty niin, että sokkitilassa olevia ei haastatella. Toimittajalla ei kuitenkaan ollut sellaista kokemusta, jolla hän olisi pystynyt arvioimaan sokkitilaa.

Yliasiamies Heleena Savela Helsingin Sanomain Säätiöstä kertoi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa, että vuosikymmenten työ toimittajana ei auttanut häntä diagnosoimaan tsunamista selviytyneen sokkitilaa. Hän oli haastatellut rauhallisesti ja asiallisesti käyttäytynyttä henkilöä, joka oli kertonut hyvin loogisesti kokemuksistaan. Seuraavana päivänä haastateltava oli romahtanut täysin.

Jokelan koulusurmien käsittelyä tiedotusvälineissä tutkittiin Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain säätiö. Siinä käytettiin seitsemän sanomalehden, STT:n , neljän aikakauslehden, viiden tv-kanavan ja Ylen radio-ohjelmien aineistoa. Lisäksi haastateltiin 88:aa ihmistä, joista puolet oli journalisteja.

Tietojen epävarmuus ärsytti

Yhtenä sysäyksenä tutkimuksen tekemiseen oli median toiminnan voimakas arvostelu, selittää tutkimusjohtaja Pentti Raittila. Kritiikki huipentui Jokelan nuorten adressiin tiedotusvälineiden edustajille. Osa toimittajista piti arvostelua aiheellisena; osa katsoi, että se ei koske heitä.

Useissa toimituksissa ohjat eivät tuntuneet olevan oikein kenenkään käsissä.

-Monet verkkoesimiehet kertoivat haastatteluissa, että heillä ei ollut aikaa ryhtyä tekemään kokonaissuunnitelmaa, huomauttaa tutkija Laura Juntunen. Suunnittelemattomuus näkyi Juntusen mukaan siinä, että kaikki välineet 7 päivää -lehdestä Helsingin Sanomiin tuottivat aika samanlaista tavaraa.

Jokela oli ensimmäinen iso tapahtuma, jossa verkkouutisointi nousi keskeiseen asemaan ja aiheutti tavallista suurempia reaaliaikaisuuden paineita toimituksille. Nopeuskilpailu lisäsi epätarkkuuksia ja virheitä. Varmoja tietoja ei tuntunut olevan kenelläkään.

-Verkkojuttuja silmäillessä tuli mieleen, onko nopeus aina sen arvoista ja keitä se palvelee, sanoo tutkija Jari Väliverronen.

Hän ei ollut ainoa, jota uhrilukujen edestakainen vaihtelu pitkin päivää kiusasi. Myös mediaa seuranneet yleisön edustajat kertoivat tutkijoille ärsyyntyneensä tietojen jatkuvasta muuttumisesta.

Kriiseistä voi oppia

Journalismin tutkijat esittävät, että viranomaiset, kriisiauttajat ja journalistit keskustelisivat yhdessä kriisiuutisoinnin pelisäännöistä.

Jokelan opetus toimittajille on kirjan mukaan se, että kriiseihin voi valmentautua. Median on laadittava selkeät kriisityöohjeet ja keskusteltava aiempien kriisien kokemuksista.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Uusimmat

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme