Mainos
Mainos
Camilla Hjort Aalto-museossa
– Aalto oli yksinkertaisesti nero ja suuri stara myös Tanskassa, sanoo Space 10 -ajatushautomon johtaja Camilla Hjort. Hän tunsi olonsa heti kotoisaksi Alvar Aallon kotitalossa Helsingissä.

Tanskalaisasiantuntija suomalaisesta asuntosuunnittelusta: Alvar Aalto oli superstara, jonka tyylistä kalsea modernismi saisi ottaa mallia

Tanskalaisen ajatushautomo Space10 – Future Living Lab'in johtaja Carla Cammilla Hjort pitää arkkitehti Alvar Aaltoa nerona, jonka käyttämiä materiaaleja ja ideoita pitäisi soveltaa rohkeammin myös tulevaisuuden rakentamisessa.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Tulevaisuuden asumista kehittävän tanskalaisen ajatushautomo Space10:n johtaja Carla Cammilla Hjort vieraili Asuntomessujen pyynnöstä kahdessa eri aikakauden kodissa Helsingissä: modernia yhteisöasumista edustavassa sukupolvien korttelissa Jätkäsaaressa sekä arkkitehti Alvar Aallon kotimuseossa Munkkiniemessä.

Hjortille oli oitis selvää kumpaan hän itse mieluummin muuttaisi.

– Tietysti muuttaisin Alvar Aallon kotiin. Hän oli nero, joka otti jo silloin suunnittelussa huomioon yhteisöllisyyden, mutta käytti pehmeitä ja kauniita materiaaleja kuten puuta. Aallon kodin ilmapiiri on lämmin.


"Tulevaisuus nähdään usein kauhukuvamaisina visioina"

Hjortin luotsaama Space10 on muun muassa arkkitehtien ja tutkijoiden muodostama yhtiö, joka pyrkii luomaan toimivia ja innovatiivisia malleja tulevaisuuden asuntorakentamiseen. Hjortin mielestä monet kangistuvat kaavoihin visioidessaan tulevaisuuden koteja.

– Kun suunnittelijat ja arkkitehdit saavat tehtäväkseen ideoida malleja moderneille kodeille, on tuloksena usein paljon lasipintoja ja metallia – kylmää ja maskuliinista. Ne näyttävät usein tulevaisuuden kauhukuvilta, joista luonnonmukaiset materiaalit puuttuvat, Hjort päivittelee.

– Toivon, ettei tämä ole kuitenkaan se tapa, jolla me kaikki alamme hahmottaa tulevaisuuden asumisen, koska meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä asiat myös toisin.

Setlementtikodit kollaasi kaupallinen
Käytävät yhdistävät asuntoja, eli asukkaat voivat tavata tuttuja, käydä kuntosalilla tai piipahtaa kahvilassa käymättä ulkona. Kuva: Setlementtiasunnot oy.

Kerrostalon treenikämppä tuo pisteet kotiin

Hjort vieraili Helsingissä ensimmäisenä Setlementtikotien sukupolvien korttelissa, jonka tyyppisiä yhteisöasumisen kortteleita on rakennettu Tanskassa jo paljon. Sukupolvien kortteli eroaa tyypillisestä kerrostaloasumisesta siinä, että kompleksissa on runsaasti yhteisiä tiloja, jotka on suunniteltu kaikenikäisten käyttöön.

Kaikista asunnoista pääsee käytävien kautta kaikkiin tiloihin eli ihmiset voivat kotireviirillään harrastaa sekä tavata tuttuja tai piipahtaa kahvilassa käymättä ulkona. Asuntojen vuokraan sisältyy muun muassa kuntosalin, muusikoiden treenikämpän, yhteiskeittiön, juhlasalin ja saunan käyttö. Korttelissa on myös lounasravintola, jota voi iltaisin käyttää esimerkiksi juhlatilana.

– Muusikoiden treenikämppä on rohkea veto, sellaista en ole nähnyt aiemmin, Hjort ihastelee.

Hjort sanoo suomalaisen yhteisökerrostalon olevan pitkälti samanlainen, joita hän on nähnyt Tanskassa jo pitkään.

– Idea yhteisten tilojen lisäämisestä on oikea, mutta materiaalivalinnoissa olisi vielä kehittämisen varaa – tämä koskee siis maailmanlaajuisesti tahoja, jotka suunnittelevat tulevaisuuden koteja. Monesti tilat näyttävät laitosmaisilta – suuria käytäviä ja suuria lasiseiniä, lukittuja ovia ja betonia. Sellainen tyyli luo kalsean ja kovan ilmapiirin, Hjort sanoo.

Hjort sanoo suomalaisen ja tanskalaisen modernin suunnittelun muistuttavan paljon toisiaan.

– Myös meillä Tanskassa on paljon rumaa suunnittelua, Hjort paukauttaa.

– Todellakin minusta tuntuu, että suunnittelemme paljon rumia asioita. Asioita ei suunnitella järkevästi, päätökset tehdään liian nopeasti ja arkkitehtuuria luodaan siltä pohjalta, että ratkaisut olisivat mahdollisimman halpoja sen sijaan että ne olisivat kestäviä. Kun toimitaan näin, alkavat rakennukset näyttää rumalta melko nopeasti, 10-15 vuodessa.

Modernista Jätkäsaaresta Hjort jatkaa tutustumismatkaansa perinteiseen Munkkiniemeen Alvar Aallon kotimuseoon. Aallon suunnittelema ja vuonna 1936 valmistunut koti on kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on muun muassa työskentelyhuone, olohuone sekä ruokailuhuone. Yläkerrassa on makuuhuoneita, aulatila sekä kylpyhuone. Olohuoneen pöydällä on Aalto-maljakko, nurkassa Aalto-jakkara. Tässä on koti Hjortin makuun. 

– Tietenkin viihdyn täällä paremmin kuin modernissa ympäristössä. Aalto on käyttänyt paljon puuta materiaalina, ja se luo lämpimän tunnelman. Huoneet puolestaan ovat avoimia ja liittyvät sulavasti toisiinsa, mikä antaa yhtenäisyyden tunteen. Esimerkiksi yläkerrassa makuuhuoneiden välissä on yhteinen tila, jossa asukkailla on luonteva paikka kohdata ja viettää yhteistä aikaa.

– Itse asiassa tässä kodissa on ratkaistu monet niistä ongelmista, joita näen moderneissa yhteisökortteleissa. Näitä ovat kovat materiaalit, massiiviset seinät ja lukitut ovet, jotka tekevät melkeinpä sellimäisen vaikutelman.

Aalto – simply the best

Hjort matkustaa työnsä puolesta maailmalla tutustumassa arkkitehtuuriin, ja matkoiltaan hän poimii parhaat ideat mukaansa kööpenhaminalaiseen ajatushautomoon. Suomesta hän poimii vaikutteita nimenomaan Alvar Aallolta, jonka huonekaluja ja arkkitehtuuria arvostetaan Tanskassa laajasti.

– Aalto oli yksinkertaisesti nero ja suuri stara myös Tanskassa. Hänellä oli ainutlaatuinen kyky yhdistää kauneus, muoto ja käyttötarkoitus. Hän valitsi parhaat mahdolliset materiaalit.

– Hän on aina inspiroinut minua. Tiedän myös, että monet nuoret suunnittelijat ihailevat häntä. Aallon suunnittelussa on myös leikkisyyttä, joka innostaa.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme