Mainos
pk leveä

Tuusulaan nousi älykäs koti liki 20 vuotta sitten – tältä se näytti

​​​​​​Tuusulan Asuntomessuilla vuonna 2000 suomalaiset perinnetalot edustivat vuodenvaihteen trendikkäintä rakentamista. Joukosta pisti silmiin kuitenkin yksi talo, joka jäi suomalaisen rakentamisen historiaan merkittävänä kokeiluna.

​​​​​​​Lähes 20 vuotta sitten älykoti-termi oli vielä varsin tuntematon monelle suomalaiselle. Semmoinen kuitenkin nousi Tuusulan pientaloalueelle keskelle Asuntomessujen idyllisiä omakotitalounelmia.

Messutalojen joukosta poikkeava rakennus oli Villa 2000 -niminen koetalo: tulevaisuuden asumisen, älyteknologian ja ympäristöystävällisen rakentamisen yhdistävä massiivinen projekti, jolla koeteltiin perinnetaloihin ihastuneiden suomalaisten rajoja. Niitä toden totta rikottiin kaikin puolin: älyominaisuuksia, muuntojoustoa, erikoisia muotoja ja liikuteltavia huonetiloja oli vain harva päässyt aiemmin näkemään.

Talon erikoista muotoa arkkitehti Kai Wartiainen kuvaili ”hyönteiseksi” tai ”avaruusalukseksi”. Siltä se todella näyttikin. Harvempi messuvierailijoista ehkä edes näki taloa kotina, vaan ennemminkin erikoisena luonnonoikkuna tai tulevaisuuden ihmetyksenä. Vieressä ihastuttanut Kannustalojen rakentama, hillitty moderni talo vetosi suomalaisten makuun enemmän.

Villa 2000 -projektin vetäjänä toimi tuolloin Suomen Asuntomessujen kehitysjohtaja Oiva Hildén, joka on sittemmin jäänyt eläkkeelle. Villa 2000 -koetaloa on kuitenkin vaikea unohtaa: sen verran ainutlaatuisesta tapauksesta oli kyse. Ennen, eikä jälkeenkään, tuusulalaisen älykotikokeilun ole nähty kovin montaa yhtä erikoista rakennusta. Erikoisuuksiin lukeutuivat muun muassa sormenpäällä huoneesta toiseen liikuteltava sauna sekä keittiö.

Rakennusprojektin suuruudesta kertonee jotain pitkä lista mukana olleista tahoista: rakennuttaja oli Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Tekes toimi rahoittajana ja Teknologian tutkimuskeskus VTT toi mukaan ajatuksiaan tulevaisuuden asumisesta ja rakentamisesta.

Työtunteja kunnianhimoinen projekti vei viisinkertaisesti verrattuna tavallisen omakotitalon rakentamiseen – rahaa paloi useita miljoonia, kertoo Hildén.

– Jos siihen aikaan tavallisen omakotitalon rakentamiseen kului 2000 työtuntia, niin tähän meni yli 11 000 tuntia. Rahaa kului poskettomasti, tavoitehan oli haastava ja se toteutettiinkin. Minulla ei ole aavistustakaan talon jälleenmyyntiarvosta, mutta tätä taustalla ollutta arvomaailmaa tuskin huomioitiin talon myynnissä. Jos talon rakentaminen maksoi miljoonia, niin tuskinpa siitä kukaan miljoonia sai.

Futuristinen talo herätti kritiikkiä, mutta se oli tarkoituskin

Asukkaita erikoisen näköiselle Villa 2000 -talolle ei heti saatukaan, tosin Hildénin tietojen mukaan muutamaa vuotta myöhemmin kotia asutti yksi perhe. Talon muunneltavuuden ansiosta Villa 2000 olisi sopinut jopa kolmen talouden jaettavaksi omine sisäänkäynteineen.

Villa 2000 esitteli suomalaisille useita sittemmin toteutuneitakin rakentamisen muotoja: aurinkosähköenergiaa keräävät kattopaneelit, ekologisia rakennusmateriaaleja sekä huonetilojen muunneltavuuden.

– Tavoitteena oli tehdä jotain uutta, joka näyttää mallia tulevaisuuden rakentamisesta, Hildén kertoo 17 vuoden takaisesta rakennusprojektista.

VALMIS_sisustus2keittiö

Kummallisen näköinen älykäs koti herätti suomalaisissa kritiikkiä, mutta se oli tarkoituskin. Hildénin mukaan pahinta palautetta olisikin se, ettei kukaan edes tulisi katsomaan taloa. Taloa, joka ei saisi tuta suomen kielen negatiivissävytteisiäkin adjektiiveja, ei varmaan ole koskaan rakennettukaan, pohtii yli 25 Asuntomessut-tapahtumaa vuosien varrella toteuttamassa ollut Hildén.

– Peliin kuuluu kritiikki, koska ihmiset maksavat siitä, että saavat tulla messurakentajaperheen tai talotoimittajan rakentamaan kotiin sisälle ja sanoa mielipiteensä siitä ääneen.

Koteja ajatellaankin vahvasti tunteella: tunnelma ja tunne ovat äärimmäisen myyviä valttikortteja nykypäivänkin asuntokaupoilla. Muut arvot ovat useinkin toissijaisia, vaikkakin tärkeitä.

– Suurin osa ostaa talon täysin tunneperusteisesti. Vaikka energian säästämisestä kuinka puhutaan ja se on tärkeää, niin silti asumiseen liittyvät arvot ovat kotia valitessa tärkeämpiä.

Muunneltavat huonetilat ehkä vielä tulevaisuutta

Tuusulan hyönteistä muistuttavassa talossa on 185,5 neliömetriä ja tila taipuu 1–5 makuuhuoneen kodiksi tai kodeiksi. Muunneltavuus olikin yksi rakennusprojektin tärkeimmistä tavoitteista. Tämän ominaisuuden uskottiin olevan tulevaisuutta.

Muuntojousto ja asunnon muunneltavuus olivat myös Hildénin suosikkeja, lempilapsia. Esimerkiksi asunnon saunan pystyi siirtämään sisätiloista ulos terassille työntämällä. Lisäksi talvisin saunan lämpöä hyödynnettiin osana talon lämmitystä.

– Sauna oli kieltämättä kummajainen! Se oli laatikko, jota työnsin yhdellä sormella sisätilasta parvekkeella. Sitä siirtelin messuilla ja esittelin ihmetteleville messuvieraille.

Hildén harmittelee, ettei kotien muunneltavuus lyönyt vielä tuolloin läpi. Asukkaidensa elinkaaren huomioivat ratkaisut voisivat kuitenkin olla vielä osa tulevaisuutta – elinikämmehän pitenee koko ajan.

Taustalla oli ajatus ikääntyvästä kansasta, jonka koti olisi muokattavissa elämänkaaren mukaan. Perheen isovanhemmille lohkottaisiin oma soppensa, ja aikuistuva nuoriso löytäisi oman tilansa saman katon alta.

VALMIS_sisustus

Tulevaisuuden asumista kaavaillen talon aukotukset tehtiin niin, että taloon olisi mahdollista saada isommat ikkunat, mikäli lämmön talteenotto kehittyisi tulevaisuudessa. Sisällä lähdettiin ajatuksesta, että huoneet ovat muuttuvia tiloja. Saunan lisäksi myös keittiö liikkui täysin pyörillä.

Älykkäästä kodista tehtiin tarkoituksella pitkäikäinen, sukupolvelta toiselle kestävä talo. Teräsrunkoinen rakennus kestäisi seuraavat 50 vuotta, perusrakenteet 150. Rakentamisessa tämä huomioitiin kestävien materiaalien lisäksi myös helppona huollettavuutena ja kierrätettävinä osina.

– Muunneltavuus ei sitten mennyt siitä eteenpäin, mutta noin mallina se oli ennennäkemätön ja herätti ajatuksia, Hildén toteaa.

Salaman isku pelotti tietoturvahyökkäystä enemmän

Tuusulan rakennusprojektin aikaan puhuttiin älykkäistä kodeista, joissa asukkaat saavat esimerkiksi seurata reaaliaikaisesti energiankulutusta. Nykyisin energiankulutusta seuraavat järjestelmät ovatkin yleistyneet ja ovat usein ensimmäisiä kodin älyominaisuuksia. Älykodin ytimessä on ajatus ohjattavuudesta ja saumattomasta tiedonkulusta kodin eri laitteiden ja toimintojen välillä. Niitä ohjataan tietokoneella, johon voidaan kytkeä muun muassa puhelin, turvajärjestelmä, palovaroitin ja LVI-tietojärjestelmät sekä esimerkiksi rikosilmoitusten teko suoraan tietokoneelta.

Parikymmentä vuotta sitten termi ”älykoti” tarkoitti käyttäjäystävällistä taloa, joka rakennetaan vastaamaan juuri asukkaidensa toiveita ja tarpeita. Myöhemmin käsitteeseen lisättiin talon muunneltavuuden merkitys. Lopulta älykkyys yhdistyi myös tietotekniikkaan eli ”kodin aivoihin”.

Suomen Tietotoimiston uutisessa vuoden 1999 marraskuulta kerrotaan, että Tuusulaan on rakenteilla niin kutsuttu älytalo, jonka varusteluun kuuluvat ”uusinta uutta olevat tietoliikennejärjestelmät”.

Tietoturvasta ei tuolloin vielä kukaan kohkannut, eikä Hildénkään muista kenenkään siitä puhuneen. Sen sijaan älykotien uhkakuvia olivat taloon iskevät salamat tai sähkökatkokset, jotka saattaisivat rikkoa koko teknologian.

VALMIS_ulkoseinä

Tuusulan älykoti esitteli myös ensimmäisten joukossa aurinkosähkökaton, joka latasi akut, joista virta siirrettiin verkkoon. Aurinkosähköllä pyöritettiin talon valaistusta. Sittemmin tälläkin saralla on tultu eteenpäin. Uusia energiantalteenottotapoja on otettu käyttöön, vaikka kenties aivan niin suurta harppausta kuin mistä tuusulalaista omakotitaloa suunnitellessa puhuttiin, ei ole otettu.

Rohkean rakennusprojektin kohdalla kokeiltiin uusia tapoja rakentaa ja asua, ja onkin luonnollista, etteivät aivan kaikki tulevaisuudenkuvat vielä olekaan toteutuneet.

– Kuinka paljon on toteutunut? En uskalla sanoa. Ihan varmasti voi sanoa, että muuttuvat huonetilat, minun lempilapseni, ei ole toteutunut. Muilta osin materiaalivalintojen, sähkön ja energian puolesta on tapahtunut huomattavaa kehitystä, Hildén sanoo.

Asumisessa tunne voittaa järjen

Tuusulaan liki 20 vuotta sitten rakennettu älykoti erottui idyllisten perinnetalojen joukosta rakentamisen kummajaisena. Jos moinen projekti toteutettaisiin nyt, miltä se tulisi näyttämään?

– Älykkäät ratkaisut kehittyvät koko ajan. Asuntosuunnitellussa joudutaan myös huomioimaan kotiin tulevien palveluiden tarpeet: ruoka, terveys ja vanhustenpalvelut tarvitsevat tilaa. Niitä pitää ruveta miettimään jossain vaiheessa. Älypuoli kun tulee mukaan, vaaditaan uusia tilaratkaisuja ja kokeilullisuutta. Yksi suosikeistani on myös valon määrä. Valon hallinta tulee varmasti paranemaan. Se, miten paljon valoa asuntoon saadaan missä olosuhteissa tahansa, Hildén pohtii.

– Villa 2000 oli erinomaisen onnistunut valinta tällaiseksi asumiseen ja rakentamiseen liittyväksi asuntomessukohteeksi. Näin eläkeläisenä voin edelleenkin tuoda innolla esille Villa 2000:n poikkeavuutta ja toteutuksen ennakkoluulottomuutta. Ei sitä muut kehu kuin minä eläkeläisenä. Toteuttihan Asuntomessut täysin epäitsekkäästi suomalaista asumista ja rakentamista kehittävän projektin yhdessä suuren yhteistyöjoukon kanssa ilman kaupallisuuden rasitetta. Valitettavasti vastaavanlaisia kohteita toteutetaan rakennusalalla harmillisen vähän.

Idea älykkään kodin rakentamisesta idylliselle tuusulalaiselle asuinalueelle lähti Suomen kesän suosikkimessujen järjestäjiltä itseltään: Suomen Asuntomessut halusi rakentaa ennakkoluulottoman koetalon 30-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Talon, jossa ei tarvitsisi huomioida asukkaiden mielitekoja ja haaveita lainkaan.

– Tapasin aina sanoa, että mitähän se onnellinen asuminen on. Siperian teltoissakin näitä onnellisia ihmisiä asuu, Hildén kertoo.

– Miksi me emme siis voi olla onnellisia moderneissa taloissamme? Kyse on asumisen arvomaailmasta, eikä määräävässä määrin teknologiasta. Moni rakentaja ratsastaa vaikkapa energiatehokkuudella, mutta oman kokemuksen mukaan ne ovat osoittautuneet sekundaariarvoiksi. Ihminen on loppujen lopuksi tunnetoimija.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot