Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Aivoverenvuodon oireet iskevät kuin tyhjästä – jälkikäteen syy usein ilmiselvä

Vaikka aivoverenvuodon oireet iskevät kuin tyhjästä, jälkikäteen siihen johtaneet syyt ovat usein selvästi nähtävissä: verenpaineen on annettu nousta vuosikymmenien ajan ilman, että sitä on hoidettu tai edes mitattu. Kamelin selän voi katkaista esimerkiksi fyysisesti vaativa urheilusuoritus. Merkittävä osa sairastuneista menehtyy nopeasti tai elää seuraamuksien kanssa loppuelämänsä.

Aivoverenvuoto tapahtuu tyypillisesti yhtäkkiä ja yllättäen ilman tietoa mistään aikaisemmasta aivosairaudesta.

– Oireet ilmenevät välittömästi, kun verta alkaa valua aivojen sisään, neurologian erikoislääkäri, dosentti Jukka Putaala kertoo.

Voimakas päänsärky voi olla ensioire, mutta kaikille sitä ei tule. Muita merkkejä ovat suupielen roikkuminen, puheen puuroutuminen ja vaikeus löytää sanoja tai muodostaa lauseita. Lisäksi voi tulla tunto- ja näköhäiriöitä, kaksoiskuvia, huimausta ja sekavuutta.

– Yksi yleinen oire on toispuolihalvaus: raajat eivät liiku tai liikkuvat huonosti tai voimattomasti. Verenvuodon jatkuessa tajuntakin voi heikentyä.

Useimmiten aivoverenvuodon taustalla on pienen hiussuonen repeämä. Se aiheuttaa verenvuodon aivojen syviin osiin, mistä taas seuraa ympäröivän hermokudoksen toimintaa häiritsevää painetta.

Suurimmaksi riskitekijäksi tiedetään korkea verenpaine. Sen tunnistaminen ja hyvä hoito onkin paras keino ehkäistä sairastumista.

– Ihmisten pitäisi olla tietoisia kohonneesta verenpaineestaan ja siihen liittyvistä riskeistä. Aivoverenvuoto on yksi verenpainetaudin päätetapahtuma, Putaala painottaa.

Putaala kehottaa kaikkia, myös nuorempia ihmisiä, mittauttamaan oman verenpaineensa silloin tällöin.

– Koholla olevaan verenpaineeseen pitää puuttua elintavoilla ja lääkehoidolla Käypä hoito -suosituksia noudattaen. Harmillisen usein tulee edelleen vastaan potilaita, joilla on ollut hoitamaton verenpainetauti vuosikymmeniä – tietämättään, koska minkäänlaisia mittauksia ei ole missään vaiheessa tehty. Miehiltä on mitattu verenpaine viimeksi ehkä armeijassa.

Myös diabetes, perintötekijät ja stressi altistavat aivoverenvuodolle.

– Stressihän nostaa verenpainetta tilapäisesti. Monesti käy niin, että ihmisellä on jo ennestään kohonnut verenpaine, ja sitten tulee jokin akuutimpi tilanne, joka ikään kuin laukaisee vuodon. Se voi olla vaikka maratonin kaltainen äärimmäinen fyysinen ponnistus. Usein potilaat kertovat myös psyykkisestä stressistä, mutta siitä on vaikeampi tutkia.

Varhaisvaiheen kuolleisuus hyvin suuri

Aivoverenvuodon hoidon tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen niin, että vuoto ei ainakaan kasva tai uusiudu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasketaan verenpainetta ja mahdollisesti kohonneita verensokereita, estetään pahoinvointi ja muut oheisongelmat ja pidetään potilas vuodelevossa.

Yleensä iäkkäillä

Aivoverenvuoto on paljon aivoinfarktia harvinaisempi: vuodessa tapauksia on muutamia kymmeniä 100 000 asukasta kohti. Suurin osa potilaista on iäkkäitä.

– Nuorilla aivoverenvuoto on harvinainen ja syyt sen taustalla vähän erikoisempia, kuten laskimotukos tai valuvika suonipuustossa. Taustalla voi olla myös huumeiden käyttöä tai erilaisia veritauteja ja hyytymishäiriöitä, Jukka Putaala kertoo.

– Usein tilanne saadaan näillä keinoilla stabiiliksi eikä lisäongelmia, kuten keuhkokuumetta tai laskimoveritulppia, kehity, Putaala sanoo.

– Leikkaushoidosta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä täsmälleen, ketkä potilaat siitä hyötyvät. Ulkomailla leikkauksiin päädytään useammin kuin Suomessa, täällä ollaan niiden suhteen ehkä vähän konservatiivisempia.

Leikkaukseen mennään automaattisesti ainoastaan tapauksissa, joissa potilas on nuori ja vuoto vaikeassa paikassa, tai kun vuoto on melko pinnassa ja toipumisennustetta pidetään hyvänä.

Valitettavasti useimmiten aivoverenvuodon ennuste on melko lohduton.

– Varhaisvaiheen kuolleisuus on hyvin suuri. Toki se on kohentunut viime vuosikymmenten aikana tutkimustiedon lisääntyessä, mutta aivoinfarktiin verrattuna hoidossa ei ole edelleenkään otettu merkittäviä edistysaskelia. Esimerkiksi hyydykehoitoja on yritetty tutkia kovasti, mutta selvästi positiivisia tuloksia ei ole saatu.

– Vaikka aivoverenvuodosta selviäisikin hengissä, hyvin usein siitä jää pysyviä seuraamuksia. Toki suhteellisen pienen vuodon jälkeen voi toipua täysin oireettomaksikin tai niin, että jää vähäisiä oireita, jotka eivät vaikuta ollenkaan päivittäiseen elämään.

Miten estän aivoinfarktin? 

Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme