Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

”Gluteeniherkkyys” ei johdukaan gluteenista? Uusi syyllinen löytyi

Tuoreen tutkimuksen perusteella ”gluteeniherkkyyden” taustalla ei ehkä olekaan gluteeni vaan niin ikään viljasta löytyvä fruktaani. Se selittäisi, miksi joillakin vatsaoireet ehkä vähentyvät mutta kuitenkin jatkuvat gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen.

Gluteeniherkkyydestä puhutaan silloin, kun ihminen, jolla ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa, saa vatsaoireita vehnän, ohran ja rukiin sisältämästä gluteenista – tai näin on uskottu. Kuvaukseen sopii arviolta 0,5–6 prosenttia suomalaisista. 

Toisin kuin keliakian, gluteeniherkkyyden toteamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa testiä, eikä käsite ole täysin kiistaton.

Joissakin kokeissa on esimerkiksi havaittu, että ”gluteeniherkät” ei-keliaakikot reagoivat aivan samalla tavalla gluteenia sisältävään ja sisältämättömään ruokaan. Tämän havainnon innoittamina australialaisen Monashin yliopiston tutkijat Jane Muir ja Peter Gibson lähtivät etsimään vaihtoehtoista syyllistä vatsavaivojen takaa.

Oslon yliopistollisessa sairaalassa toteutettu tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä marraskuun alussa.

Tutkijat epäilivät, että vatsavaivojen taustalta löytyisikin fruktaani. Fruktaanit ovat sokereiksi luokiteltavia molekyylejä, joita on vehnässä, ohrassa ja rukiissa – siis samoissa ruoissa, joissa on myös gluteenia.

Fruktaania on kuitenkin myös muualla kuin viljoissa, esimerkiksi sipulissa, valkosipulissa, kikherneissä, kaalissa ja artisokassa.

Selitys aukeaa

Teoriaa testattiin seuraamalla 59 aikuista, jotka eivät sairastaneet keliakiaa, mutta noudattivat gluteenitonta ruokavaliota suolisto-oireiden takia. Vapaaehtoiset laitettiin syömään kolmenlaisia myslipatukoita, joista osassa oli gluteenia, osassa fruktaania, osassa ei kumpaakaan.

Osallistujat söivät yhdenlaista patukkaa viikon ajan, pitivät viikon tauon ja vaihtoivat mahdollisten oireiden väistyttyä seuraavaan patukkaan. Kaikki patukat näyttivät ja maistuivat samalta, eivätkä osallistujat tienneet, mitä patukkaa he milloinkin söivät.

Fruktaania sisältävä patukka laukaisi turvotusta 15 prosenttia enemmän ja ruoansulatusoireita 13 prosenttia enemmän kuin plasebopatukka, joka ei sisältänyt fruktaania eikä gluteenia. Gluteenipatukan ja plasebopatukan aiheuttamissa oireissa ei ollut eroa.

Tulosten perusteella näyttää siis siltä, että ”gluteeniherkkyys” ei pidä sananmukaisesti paikkaansa, vaan taustalla saattavat olla fruktaanit.

Tämä voi selittää, miksi gluteenin on joissakin harvoissa plasebo-kontrolloiduissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan ei-keliaakikkojen vatsaoireisiin ja miksi mekanismia ilmiön takana on kuitenkin ollut vaikea selvittää.

Samalla on ehkä saatu selitys sille, miksi joidenkin ärtyvää suolta potevien vointi parantuu gluteenittomalla dieetillä usein osittain, mutta ei kokonaan. Kun gluteeniset viljat karsitaan ruokavaliosta, tullaan samalla karsineeksi myös suuri osa fruktaaneja. Ongelmia tulee silti edelleen muista fruktaanipitoisista ruoista, kuten sipulista ja valkosipulista. Myös jotkut varta vasten gluteenittomiksi tehdyt tuotteet, kuten kikhernesipsit, sisältävät fruktaania.

FODMAP-ruokavalio auttaa

Jos tuoreet tulokset pitävät paikkansa, se tarkoittaa, että ”gluteeniherkät” voivat sittenkin syödä gluteenipitoisia ruokia, kunhan ne ovat fruktoosimäärältään vähäisiä. Tämä taas on hyvä asia, koska gluteenitonta dieettiä noudattavilla on todettu vähentynyttä kuidun ja mineraalien saantia ja toisaalta lisääntynyttä sokerin saantia.

On toki mahdollista, että pieni vähemmistö ei-keliaakikoista todella reagoi vatsallaan gluteeniin eivätkä tähän astiset tutkimukset vain ole olleet riittävän kattavia syyn selvittämiseen. Tällä hetkellä todisteet kuitenkin osoittavat fruktaaneihin.

Tulokset sopivat yhteen sen kanssa, että suurin osa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä alkaa voida paremmin, kun heidän ruokavaliostaan poistetaan fruktaanit ja muut FODMAP-hiilihydraatit.

FODMAP tarkoittaa fermentoituvia oligosakkarideja, disakkarideja, monosakkarideja ja polyoleja. Käytännössä tällaisia huonosti imeytyvien hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi omena, luumu, vesimeloni, palkokasvit, sienet, sipuli, valkosipuli, jäätelö, kerma, raejuusto, juustolevitteet ja monet muut ruoka-aineet.

Gastoenterologi Katie Ellard kertoi New Scientistille, että useat kliinistä työtä tekevät lääkärit määräävät jo nyt vatsaoireista kärsiville potilaille FODMAP-dieetin. Ellardin mielestä potilaalle pitää kuitenkin tehdä selväksi, että jos keliakia on poissuljettu, niin vehnän välttämisen tarkoituksena on eliminoida ruokavaliosta fruktaani, ei gluteeni.

Lähteet: New Scientist, Gastroenterology, Terveyskirjasto

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme