Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Keski-ikäinen sohvaperunakin voi vielä pelastaa sydämensä – tätä se vaatii

Uuden tutkimuksen perusteella myöhäisessä keski-iässäkin pystyy vielä kumoamaan tai vähentämään vuosikymmenien vähäliikuntaisen elämäntyylin aiheuttamia sydänriskejä. Se vaatii kaksi vuotta aerobista liikuntaa neljä-viisi kertaa viikossa. Aiheesta kertoi BBC.

Circulation-julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa seurattiin 53 aikuista, jotka olivat terveitä mutta eivät olleet koskaan harrastaneet säännöllistä liikuntaa. Iältään 45–64-vuotiaat tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä harrasti aerobista liikuntaa, joka kasvoi intensiteetiltään kahden vuoden seurantajaksolla. Toinen ryhmä harrasti joogaa, tasapainoharjoittelua ja lihaskuntoa niin ikään kahden vuoden ajan.

Aerobisessa ryhmässä osallistujien maksimaalinen hapenottokyky liikunnan aikana parani lähes viidenneksen ja sydämen vasemman kammion plastisuus eli muovautuvuus yli neljänneksen. Näitä terveemmästä sydämestä kertovia merkkejä ei havaittu toisessa ryhmässä.

Tutkijat päättelivät, että optimaalinen määrä oikeanlaista liikuntaa on neljästä viiteen kertaa viikossa toistuva aerobinen harjoittelu.

– Enemmistöllä osallistujista tuloksena oli vuosikymmenien passiivisen elämäntyylin sydänvaikutusten kumoutuminen, tutkimusta johtanut lääkäri Benjamin Levine on lausunut.

Millaista liikuntaa käytännössä?

Aerobiseen ryhmään kuuluneet osallistujat liikkuivat usein kerrallaan puoli tuntia, alku- ja loppulämmittelyjä mukaan laskematta. Yksi treeni oli intensiteetiltään kova, esimerkiksi intervalliharjoite, jonka aikana tehtiin neljä neljän minuutin sarjaa 95 prosentilla maksimisykkeestä. Tätä seurasi kolmen minuutin aktiivinen palauttelu 60–75 prosentilla maksimisykkeestä.

Kahtena tai kolmena päivänä viikossa osallistujat harrastivat kohtuullisen intensiivistä liikuntaa – sellaista, jonka aikana hikoilee, mutta pystyy puhumaan.

Lisäksi viikkoon kuului ainakin yksi voimaharjoittelu ja ainakin yksi pitkä aerobinen treeni, joka saattoi tarkoittaa esimerkiksi tunnin pyöräilyä, juoksua, tanssia tai reipasta kävelyä. 

Ensimmäiset kolme kuukautta liikuntaan totuteltiin kolmella 30 minuutin pituisella kohtuullisen intensiivisellä harjoituksella viikossa, mutta sen jälkeen tehot kasvoivat.

Levine on nostanut tutkimuksen pääviestiksi sen, että liikuntaa ei pitäisi pitää asiana, jota tekee, jos jää ylimääräistä aikaa. Sen pitäisi kuulua arjen rutiineihin ihan samalla tavalla kuin hampaiden harjaamisen, vaatteiden vaihtamisen, ruoan syömisen ja veden juomisen.

Aloita mielellään ennen 65-vuotispäivää

Ikääntymistä tutkiva lääkäri Richard Siow lontoolaisesta King’s College -yliopistosta sanoi BBC:lle tutkimuksen antavan lisätodisteita siitä, että sydämen ja verisuonten soluja pystyy liikunnan avulla tavallaan nuorentamaan tai saada muistuttamaan nuorempia soluja. 

Lisätutkimusta Siow toivoo liikunnan ja sydänterveyden vaikutuksien ulottumisesta dementian kaltaiseen kognitiiviseen heikentymään, sillä parempi sydämen toiminta helpottaa myös veren virtaamista aivoihin.

Aiempien tutkimusten perusteella sydämen elastisuuden kannalta aerobinen harjoittelu pitäisi aloittaa ennen 65 ikävuotta. Silloin sydän näyttää vielä säilyttävän plastisuutta ja kykyä uusiutua. Kun on täyttänyt 65, liikunnan vaikutukset sydänterveyteen ovat vähäisempiä.

Lähde: BBC

Onko lenkki viikossa parempi kuin ei mitään?

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lauri Alanko suosittelee vähentämään työtuolin ja hissin käyttöä työpaikoilla.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme