Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Kuinka pitkä olet? Vaikuttaa laskimoveritulpan riskiin

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella pitkät ihmiset ovat lyhyitä herkempiä sairastumaan laskimoveritulppiin.

Laskimoveritulpan riski oli tutkimuksessa sitä suurempi, mitä pitempi henkilö oli. Suurin riski oli yli 185-senttimetrisillä naisilla ja yli 190-senttimetrisillä miehillä. Heihin verrattuna alle 155-senttimetristen naisten ja alle 160-senttimetristen miesten sairastumisriski oli lähes 70 prosenttia pienempi.

Veritulppariski koskee varsinkin jalkojen verisuonia, joihin valtaosa laskimoveritulpista tulee muutenkin.

Ilmiö saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, että pitkien ihmisten jalat ja jalkojen verisuonet ovat pitempiä ja veritulpilla siten enemmän mahdollisuuksia muodostua. Toisaalta pitkien ihmisten jalkojen verisuoniin kohdistuu myös enemmän hydrostaattista painetta, mikä voi hidastaa veren kiertämistä.

Ruotsalaisten tutkimus perustuu yli 1,6 miljoonan miehen ja miljoonan naisen rekisteritietoihin vuosilta 1951–2012. Osallistujia verrattiin heidän sisaruksiinsa. Osallistujat eivät olleet sairastaneet laskimoveritulppaa seurannan alkaessa.

Pituus on pitkälti perinnöllistä, mutta eripituisia sisaruksia vertaamalla tutkijat pystyivät eliminoimaan geenien vaikutuksen. Näin ollen näyttää siltä, että havaittu veritulppariski liittyy juuri pituuteen eikä esimerkiksi elintapoihin tai ympäristötekijöihin – länsimaissa noin viidennes pituuskasvusta selittyy nykyään ympäristötekijöillä.

Tutkimus julkaistiin Circulation: Cardiovascular Genetics -lehdessä.

Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Tulpat syntyvät melkein aina alaraajoihin. Keuhkoveritulppa syntyy, kun hyytymän aiheuttava tukos kulkeutuu keuhkoihin, jossa se aiheuttaa muun muassa hengenahdistusta, veriyskää ja rintakipua, kuumeilua ja pahimmillaan kuoleman.

Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Miten estän aivoinfarktin? 

Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa neurologian professori Markku Kasteen kanssa toukokuussa 2015. Katso haastattelu!

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme