Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Luulitko, että karies paranee reiän paikkauksella? Väärin!

Oletko aina ajatellut, että kun reikä hampaassa on paikattu, niin ongelma on poistettu? Uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus muistuttaa, ettei karies pysähdy paikkaamalla vaan tehostamalla suunhoitoa ja muuttamalla ruokatottumuksia.

Katso jutun alussa olevalta videolta, miten hampaat harjataan oikeaoppisesti.

Suomessa tehdään vuosittain yhteensä yli kolme miljoonaa paikkaushoitotoimenpidettä. Hampaiden paikkaamiseen ja paikkojen korjaamiseen kuluu jopa puolet hammaslääkärien työajasta.

Paikkaushoidon yleisin syy, karies – muita syitä ovat hampaan tai paikan lohkeaminen sekä hampaiden kulumisen aiheuttamat vauriot –, olisi estettävissä ja pysäytettävissä yksinkertaisin keinoin.

On tärkeää ymmärtää, että karies ei pysähdy paikkaamalla. Paikkaamalla estetään vain hampaassa olevan kariesvaurion suureneminen ja mahdollistetaan hampaiston kunnollinen puhdistaminen.

Ensisijainen tavoite karieksen hoidossa on estää hampaiden reikiintyminen jo ennalta riskitekijöihin puuttumalla sekä pysäyttää jo aiheutuneet vauriot.

– Kariesta hoidetaan ensisijaisesti hyvän omahoidon, fluoridien käytön ja järkevän ruokavalion avulla. Potilaan oma rooli on hyvin tärkeä. Hammaslääkäri ja potilas voivat saada aikaan tuloksia aktiivisella yhteistyöllä, hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Helena Forss sanoo.

– Paikkaus tulee kyseeseen vasta, jos kariessairautta ei ole saatu pysähtymään ja kariesvauriot ovat edenneet pitkälle.

Paikkaaminen yleistyy murrosiässä

Eniten kariesvaurioita ja siten myös paikkaushoidon tarvetta on aikuisväestössä yli 65-vuotiailla.

Pienimpien lasten paikkaushoidon tarve on vähentynyt yleisesti 1980-luvulta alkaen, mutta samalla laajat kariesvauriot kasautuvat pienelle joukolle pikkulapsia. Riskit karieksen lisääntymiselle kasvavat murrosiässä, jolloin myös paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi.

Kun kariesvaurio ulottuu vasta hampaan uloimpiin kerroksiin, ei vauriota lähdetä useinkaan paikkaamaan aikuisten pysyvissä hampaissa. Tällöin tavoitteena on vaurioituneen pinnan pitäminen puhtaana. Apuna voidaan tarvita tehostettua fluoridien käyttöä.

Sen sijaan lasten maitohampaissa reiät etenevät nopeasti ja hoitoon tulisi hakeutua heti, kun niitä havaitaan.

Väliaikaisia paikkoja pitäisi välttää

Koska paikkaushoito muodostaa merkittävän osan suun terveydenhuollon kustannuksista, paikoista tulisi valmistaa kestäviä ja pitkäikäisiä.

Suositus on tehdä paikkaus valmiiksi yhdellä kertaa ilman väliaikaisia täytemateriaaleja aina, kun se on mahdollista.

Yleisin paikkausmateriaali on yhdistelmämuovi. Keraamisia paikkoja voidaan käyttää laajoissa poskihampaiden korjauksissa. Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja. Amalgaamista ollaan luopumassa vuoteen 2030 mennessä.

Hammaslääkäri valitsee täytemateriaalin vaurion laajuuden ja sijainnin mukaan ja suunnittelee hoidon yhteistyössä potilaan kanssa. Joskus hampaan poisto voi olla terveyden kannalta paras vaihtoehto.

Tärkeä osa hampaiden paikkaushoitoa on hyvä seuranta.

– Paikkaushoidon ja samalla karieksen pysäytyshoidon tuloksia tulisi seurata kunnolla. Tämä ei nykytilanteessa toteudu riittävästi. Vain karieksen hallinnalla saadaan ”paikkauskierre” katkaistua, Helena Forss muistuttaa.

Lähde: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia/Käypä hoito

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme