Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Miten rakkaushormonit saa erittymään vauva-arjessa? Näillä käytännön vinkeillä pelastat parisuhteesi!

Rakastuneen ihmisen aivoissa pyörii dopamiinin, serotoniinin ja oksitosiinin iloinen sekamelska. Kun hullaantuminen on vaihtunut kiintymykseen ja rakastavaisista tullut vanhempia, arki saattaa alkaa tuntua harmaalta ja suhde väljähtäneeltä. Miten ”rakkaushormoneita” saisi erittymään vauva-arjessakin? Rakkaustohtorinakin tunnettu lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa käytännön vinkkejä.

Yllä olevalla videolla tunnetut bloggaajat kertovat, miltä tuntuu, kun äitiyden pilvilinnat ja todellinen vauva-arki eivät kohtaakaan.

Haikailetko suhteen alkuvaiheen huumaa? Ei ehkä kannattaisi.

– Rakastumisen huumavaihe on kuluttavaa. Stressihormonit ovat silloin jopa 40 prosenttia normaalia korkeammalla. Dopamiini ottaa vallan eikä ihminen juuri nuku tai syö. Serotoniinin ajoittaisten putoilujen takia saattaa ilmetä epärationaalista käytöstä, epätoivoisuutta, pelkoja ja jopa paniikkikohtauksia. Keho ei kestäisi tätä tilaa loputtomasti, lääkäri Emilia Vuorisalmi kertoo.

Kun rakastuminen vaihtuu kiintymykseksi, rakkaushormonit dopamiini, serotoniini ja oksitosiini virtaavat tasaisemmin. Silloin ihminen siirtyy tilaan, jossa ajatukset ovat usein levolliset ja kirkkaat. Vauva-arki saattaa heiluttaa tätä tasapainoa kiireen, unenpuutteen ja uuden dynamiikan vuoksi, mutta pienillä asioilla rakkaushormonien eritystä voi kuitenkin lisätä vauva-arjessakin.

– Dopamiinin erittymisen kannalta ehkä kaikkein tärkeintä on, että vauva-arjessakin pystytään pitämään jonkinlainen kyky unelmoida. Se ei välttämättä ole aina ykkösasia, mutta unelmia pitää olla. Hetkessä elämisestähän puhutaan nykyään paljon, mutta dopamiinia saadaan juuri siitä, että asetetaan pieniä tavoitteita, joita kohti mennään.

– Kun tavoitteet ovat tarpeeksi pieniä, niin joka kerta, kun niihin päästään, erittyy dopamiinia. Jos asettaa maalin kauas tulevaisuuteen – esimerkiksi siihen, että jonakin päivänä omistaa mökin saaressa tai voittaa lotossa –, dopamiinia pääsee virtaamaan vasta, kun se tavoite on saavutettu tai palkinto voitettu.

Yhtenä käytännön esimerkkinä Vuorisalmi itse kertoo rakastavansa asioiden listaamista.

– Aina, kun ihminen saa viivan jonkin asian päälle, siitä tulee pieni dopamiinibuusti. Vauva-arjessa voi yliviivata asioita vaikka sillä periaatteella, että näitä asioita minä en edes aio tänään tehdä, vaan tänään teen vain tämän asian. Siitäkin saa erittymään hyvin dopamiinia.

Myös uutuuden tunne saa dopamiinin virtaamaan.

– Vauva-arjessa uusien asioiden kokeileminen on itse asiassa helppoa: kävellään eri reittiä vaunulenkillä tai käydään uudessa kahvilassa. Deitti-iltoja voi olla tässä elämänvaiheessa vähän hankala järjestää, mutta kotonakin voi laittaa uutta ruokaa, vaihtaa servettien väriä tai asetella pöydälle erilaiset kynttilät. Aivot reagoivat aina uuteen.

Kehu ja kiitä – ja siivoa

Toisin kuin dopamiini, joka liittyy toimintaan, jännitykseen ja uutuuteen, serotoniini on tasapainottava hormoni. Serotoniinia erittyy, kun ihminen tuntee olevansa turvassa ja hyväksytty.

Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta voi olla ratkaisevaa ymmärtää, onko oma kumppani serotoniini- vai dopamiinivoittoinen ihminen.

– Evoluutiobiologisesti dopamiinivoittoiset ihmiset olivat niitä, jotka lähtivät viidakon läpi tai Atlantin yli, koska heillä oli niin kova palo löytää uutta. Serotoniinivoittoiset taas jäivät kotiin vartioimaan pesää.

– Serotoniinivoittoinen ei ymmärrä, miksi dopamiinivoittoinen tarvitsee vaikka työssään uusia virikkeitä, kun hänelle itselleen riittää se, että palkka tulee kerran kuussa ja on perusturvallinen olo. Hyvin serotoniinivoittoinen ihminen ei ota riskejä ja hyppää uuteen, toisin kuin dopamiinivoittoinen. Tiimissä nämä tyypit täydentävät toisiaan, molempia tarvitaan, Vuorisalmi sanoo.

Mistä serotoniinia sitten saa vauva-arjessa? Esimerkiksi siitä, että syödään aterioita yhdessä. Näin olisi hyvä toimia ainakin parilla päivän aterialla. Toinen keino on pysähtyä ja olla kiitollisia.

– Oma esikoiseni tykkäsi iltaisin rukoilla ja listata asioita, joista olimme kiitollisia. Se teki itsellekin hyvää, koska aika usein unohdamme tehdä tällaisia asioita, Vuorisalmi sanoo.

Jos dopamiinia saa siitä, että tekee uusia ja erilaisia ruokia, niin serotoniinin kannalta on joskus ihan hyväkin syödä sitä samaa kaurapuuroa ja makaronilaatikkoa.

– Me haluamme juurtua ja tuntea turvaa. Kodin siivoaminenkin voi olla hyvä turvallisuuden lähde. Jos on levoton olo, niin kun näkee paikkojen olevan siistit, se antaa hyvän serotoniinibuustin, Vuorisalmi havainnollistaa.

Serotoniinin erittymistä edistää myös se, että kehuu ja kiittää kumppania, pienistäkin asioista.

– Ja vaikka vauva-arjessa ympärillä pyörii neuvonantajia, luota itseesi: minä pärjään ja osaan. Älä ota itseesi, jos joku antaa sinulle neuvon, Vuorisalmi sanoo.

Hormonit saa hyrräämään myös yhteisöllisyys.

– On hyvä esimerkiksi nähdä muita äitejä, kuulua johonkin ryhmään.

Katso silmiin ja käy lämpimässä suihkussa

Dopamiinin ja serotoniinin lisäksi rakkautta ja kiintymystä pitää yllä oksitosiini. Se lieventää stressiä, ja sitä saadakseen pitää luoda kumppaniin oikeanlainen yhteys.

Orgasmi vapauttaa todella ison määrän oksitosiinia, Vuorisalmi sanoo.

Synnytyksen jälkeen ja vauva-aikana seksielämä ei monilla ole kovin aktiivista. Hyvä uutinen on, että oksitosiinia vapautuu muussakin kuin seksissä.

– Siihen riittää esimerkiksi pohkeiden hierominen tai silmiin katsominen.

Oksitosiinia voi hakea myös toisten ihmisten näkemisestä ja sosialisoimisesta.

– Kun stressaa, kuuluukin soittaa kumppanille tai kaverille ja valittaa, kuinka ärsyttävä tämä tilanne on. Se on keino huuhtoa stressihormoni kortisolia pois elimistöstä. Mutta vaikutus on tosi paljon voimakkaampi, jos oikeasti nähdään toinen sen sijaan, että vain puhutaan puhelimessa. Eli kiireisenäkin arkena se, että lähdetään näkemään muita ja kutsutaan ihmisiä kylään, tekee tosi hyvää.

– Ihan sekin, että kaupassa käydessä katsoo kassaa silmiin, hymyilee vähän enemmän ja on läsnä, lisää oksitosiinin eritystä, Vuorisalmi sanoo.

Halailua, pussailua, hieromista ja kutittelua ei pidä unohtaa vauva-arjessakaan.

– Jos äiti saa paljon oksitosiinia sylittelemällä ja imettämällä vauvaa, isä saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Vanhempienkin pitää siis muistaa kosketella toisiaan mahdollisimman paljon. Ja äidin on hyvä antaa vauvaa isällekin, koska tämän on todettu lisäävän isän ja vauvan kiintymystä. Näin rakkaushormonit jakautuvat tasaisemmin perheen sisällä.

Kun imetys loppuu, äidin aivokemiassa voi tapahtua aikamoinen muutos, sillä yhtäkkiä oksitosiinia ei enää saakaan lapsesta samalla tavalla. Silloin pois karisseet ”kiintymyskemikaalit” pitää opetella löytämään taas muista lähteistä, kuten parisuhteesta, lemmikeistä tai yhteisöllisyydestä.

– Vauvastakin tietysti, mutta ei enää ihan samalla tavalla.

Vuorisalmi vinkkaa, että lämmin suihku tai kylpy stimuloivat nekin oksitosiinin eritystä.

– Itse otan vauvan mukaan samaan kylpyammeeseen kanssani, jolloin molemmat saavat oksitosiinibuustin. Kaikenlainen kosketus on todella tärkeää, se auttaa myös haavojen parantumista ja lievittää kipua. Kehotan yleensä kaikkia halaamaan enemmän ja pidempään. Ihon rasvaaminenkin – se, että tavallaan itse hieromme itseämme – toimii.

Mieti myös ruokavaliota

Vuorisalmi muistuttaa, että vaikka arkea ja parisuhdetta kuinka yrittäisi itse viilata, kaikkeen ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi uni on tärkeä perustarve, jonka puutteelle ei vauva-arjessa usein vaan mahda mitään.

– Jos nukkuu huonosti, eivät hormonit silloin voikaan olla optimaalisessa balanssissa. Mutta seuraavana päivänä tilanne voi olla jo parempi, Vuorisalmi lohduttaa.

– Jos pystyy ottamaan päikkärit tai lepäämään, se on tietysti aina hyvä asia. Todennäköisesti hyvänolon hormoneita erittyy silloin tehokkaammin.

Itselleen ja kumppanilleen pitää muistaa olla armollinen. Suomessa on suuren osan vuodesta valonpuutetta, ja on täysin luonnollista, ettei silloin ole hehkeimmillään.

– Meille syntyi vauva helmikuussa. Kun lähdimme siitä vähän ajan kuluttua reissuun, niin valoisassa ympäristössä mieliala muuttui ihan täysin. Nyt, kun kotimaassakin paistaa aurinko, ei edes tarvitse lähteä ulkomaille. Keskipäivän aurinko tahdistaa käpylisäkettä ja lisää tehokkaasti serotoniinin eritystä, Vuorisalmi sanoo.

– Tummat aurinkolasit kannattaa ottaa välillä pois, jotta auringon säteet pääsevät vaikuttamaan aivoihin, Vuorisalmi lisää.

Ravinnon puhtauteen ja monipuolisuuteen on niin ikään syytä panostaa. Vuorisalmi toteaa, että monipuolinen ravinto, jossa on riittävästi proteiineja ja hyviä rasvoja – kalaa, kanaa, vihreitä vihanneksia, pähkinöitä – takaa, että elimistössä on aineksia välittäjäaineiden rakentumiseen.

– Jos keho on kovin toksinen, se blokkaa rakkaushormonien eritystä. Pitää välttää turhaa valkoista sokeria, makeutusaineita, väriaineita ja ylipäätään kaikkea, mikä ei kuulu meidän elimistöön. 80/20-sääntö on aika hyvä. Jos vähän sortuu, siitäkään ei pidä ottaa paineita.

– Serotoniinista suurin osa itse asiassa muodostuu suolistossa. Ja suolen vointi vaikuttaa suoraan meidän mieleen.

Pienten lasten vanhempien on hyvä tiedostaa myös antibioottien vaikutus.

– Antibioottikuurin jälkeen suolisto on vähän kuin kulopelto. Suolistosta on silloin poltettu huonot ja hyvät bakteerit, ja silloin on erityisen tärkeää, mitä sinne istutetaan. Tämä koskee sekä äitejä että lapsia. Kunnolla syömällä suoli saadaan mahdollisimman nopeasti tasapainoon, Vuorisalmi sanoo.

Opi lisää aiheesta: Emilia ja arjen kemiaa -podcast

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme