Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Miten vanhuuteen kuollaan? Lääkäri kertoo, miten käy, kun elää riittävän pitkään

Miten kuolisit mieluiten? Moni vastaa, että saappaat jalassa, vanhana omassa sängyssä. Harva kuitenkaan saa lähteä täysissä voimissaan. Jollei esimerkiksi sydäntauti tai syöpä korjaa meitä pois jo aiemmin, niin elimistön rappeutuminen kyllä tekee ihmisestä pikkuhiljaa hauraan ja sairaan. Mutta mikä pysäyttää sydämen lopullisesti?

– Sellaista pistettä, jossa vanhuus ”alkaa”, ei oikeastaan ole. Lääkärinä näkee, että biologisesti saman ikäiset ihmiset voivat olla terveydentilaltaan hyvin erilaisia. Usein potilaat alkavat ehkä kuitenkin noin 80 ikävuoden paikkeilla itsekin sanoa, että nyt se vanhuus tuli, geriatrian ylilääkäri Tarja Konttila Kuusamon terveyskeskuksesta kertoo.

Ne, jotka ovat iäkkäänäkin hyväkuntoisia, ovat yleensä välttyneet erilaisilta sairauksilta.

– Siinä heillä on varmaan ollut hyvä perimä. Mutta eittämättä elintavoillakin on vaikutusta. Yleensä terveinä säilyneet vanhukset eivät ole polttaneet tupakkaa tai käyttäneet paljoa alkoholia vaan liikkuneet runsaasti, olleet sosiaalisesti aktiivisia ja hankkineet paljon koulutusta. Nämä kaikki asiat suojaavat sairauksilta ja jossain määrin muistinkin heikkenemiseltä.

Tilastollisesti on fakta, että iän karttuessa yhä useampi sairastuu esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin tai dementoiviin muistisairauksiin. Niihin useimmat myös myöhemmin kuolevat – ellei elämä sitten pääty johonkin äkilliseen yksittäistapahtumaan.

Monen toive kuolla vanhana ”saappaat jalassa” tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sydänkohtauksen aiheuttamaa äkkikuolemaa.

– Sehän on yksi sepelvaltimotaudin ilmenemismuoto. Tauti ei välttämättä juurikaan oireile ennen ensimmäistä rajua infarktia, Konttila sanoo.

Kuitenkin varmaan lähes jokainen tuntee itse tai välikäsien kautta jonkun, jonka kerrotaan ”kuolleen vanhuuteen”. Mihin ihminen itse asiassa silloin kuolee?

Usein vanhuksen kuolemaa edeltää niin sanottu hauraus-raihnausoireyhtymä. Sillä tarkoitetaan yleistä terveydentilan heikkoutta, joka ei liity suoraan mihinkään diagnosoituun sairauteen vaan biologiseen ikääntymiseen. Koko elimistö – lihaksisto, luusto, verenkierto, hormoni- ja immuunijärjestelmä – rappeutuu pikkuhiljaa.

Hairaus-raihnausoireyhtymän diagnoosinumero merkitään potilaspapereihin harvoin, mutta etenkin vanhusten kanssa paljon tekemisissä oleva lääkäri kyllä tunnistaa, kun kuvaukseen sopiva henkilö astuu vastaanotolle.

– Liikkuminen on vähentynyt ja olotila voipunut ja kuihtunut. Lihavakin voi olla niin sanotusti lihavanhauras (fat frail), jolloin puhutaan sarkopeenisesta lihavuudesta. Usein pienikin terveydellinen vastoinkäyminen romahduttaa tällaisen henkilön voinnin, Konttila selittää.

On melko harvinaista, että pelkkä vanhuudenheikkous kirjattaisiin viralliseksi kuolinsyyksi.

– Itse teen kuolintodistuksia suunnilleen viikoittain, mutta en edes muista, milloin viimeksi olisi käynyt niin. Puhutaan ihan yksittäisistä tapauksista. Käytännössä silloin ihminen vain hiipuu ja kuolee pois ilman kuumetta tai mitään merkkejä sydämen vajaatoiminnasta, syövästä tai muistakaan sairauksista.

”Yleensä esiin nousee yksi syy”

Koska monilla vanhoilla ihmisillä on useampia sairauksia, kuolinsyyn nimeäminen ei välttämättä ole yksiselitteistä.

– Joskus joutuu pohdiskelemaan, minkä syyn asettaa tärkeimmäksi. Mutta kyllä sieltä usein nousee esiin se yksi syy, joka ihmisen lopulta vei, Konttila sanoo.

Kuolintodistuksesta on aina löydyttävä välitön kuolinsyy ja peruskuolinsyy. Kuolinsyyksi ei riitä esimerkiksi sydämen pysähtyminen – sydän pysähtyy lopuksi kaikilla, jotka kuolevat. Pitää olla käsitys siitä, mikä sairaus on johtanut sydämen pysähtymiseen.

– Jos sepelvaltimotautia sairastava saa sydäninfarktin, niin välitön kuolinsyy on sydäninfarkti ja peruskuolinsyy sepelvaltimotauti.

– Jos potilas kuolee tilanteessa, jossa hän sairastaa vaikeaan vaiheeseen edennyttä Alzheimerin tautia ja saa sen komplikaationa keuhkokuumeen, niin silloin välitön kuolinsyy on keuhkokuume ja peruskuolinsyy Alzheimerin tauti. Myötävaikuttaviksi syiksi voi laittaa sepelvaltimotaudin tai diabeteksen, jos sellaisia on.

Dementikot, joista suurin osa sairastaa pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia, kuolevat usein juuri keuhkokuumeeseen. Se saa yleensä alkunsa muistisairauteen liittyvistä syömisongelmista ja ravitsemustilan sekä yleisen terveydentilan heikkenemisestä.

– Dementian loppuvaiheessa ihminen on viimeiset vuodet käytännössä täysin puhumaton vuodepotilas, joka tarvitsee liikkumiseen ja kaikkiin muihinkin asioihin toisen ihmisen apua. Yhdeksälle kymmenestä tulee jonkinlaisia syömisvaikeuksia, eli ruokaillessa helposti yskittää ja menee ruokaa väärään kurkkuun tai ruokaa ei vain pystytä nauttimaan riittävästi. Tämä altistaa keuhkokuumeelle, varsinkin, kun sänkypotilas on muutenkin alttiimpi infektioille.

Toipuminen keuhkokuumeesta edellyttäisi hyvää yleistä terveydentilaa.

– Jos on jo muutenkin täysin sängyn omana eikä oikein syö tai juo, kuolee todennäköisemmin kuin jos olisi perusterve.

Koska vanhuksen kuolema on harvoin yllättävä, ruumiinavauksiakin tehdään vain harvoin.

– Yleensä tiedossa on sairauksia, joiden perusteella pystytään aika suurella todennäköisyydellä päättelemään, mikä kuoleman aiheutti. Avaus tehdään, jos diagnoosi on jotenkin epäselvä tai tapaturmainen tai epäillään esimerkiksi hoitovirhettä, mutta melko harvinaista se on, Konttila toteaa.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme