Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Nämä ovat MS-taudin tyyppioireet – sairastumisriskiin vaikuttaa D-vitamiini ja syntymäkuukausi

Pyörätuoli ei ole enää MS-taudin vääjäämätön lopputulema. Lääkkeet ja sitä myötä sairauden ennuste ovat parantuneet. Oireet ovat hyvin moninaisia ja voivat kadota pitkäksi aikaa ensimmäisen ilmestymisensä jälkeen.

Joka vuosi noin 350 suomalaisella diagnosoidaan MS-tauti. Se on autoimmuuniperäinen keskushermoston sairaus, jossa elimistön oma immunologinen puolustusjärjestelmä tunnistaa väärin aivojen rakenteita ja ryhtyy vaurioittamaan niitä.

– Sairastuneiden määrä on Suomessa selvässä nousussa muiden länsimaiden tapaan. Tällä hetkellä potilaita on maassamme runsaat yhdeksän tuhatta, professori ja vastaava ylilääkäri Juhani Ruutiainen Neuroliitosta kertoo.

Kuten lukuisissa muissakin autoimmuunisairauksissa, suurin osa potilaista on naisia. Yleensä diagnoosi saadaan 20–50 ikävuoden välillä. Diagnostinen viive eli aika, joka kuluu ensimmäisistä oireista sairauden nimeämiseen, on lyhentynyt vuosien kuluessa.

– Olettaisin, että se on tällä hetkellä noin yhden vuoden luokkaa.

Ruutiainen sanoo, että suomalaiset lääkärit ovat valppaita tunnistamaan MS-taudin.

– Jos nuorehko ihminen tulee vastaanotolle valittaen neurologisia oireita, varmaan niitä ensimmäisiä mieleen tulevia mahdollisuuksia on MS-sairaus – varsinkin, jos kyseessä on nainen.

Koska MS-tauti voi vaikuttaa mihin tahansa aivojen, pikkuaivojen tai selkäytimen osaan, oirekuva on hyvin monimuotoinen ja vaihteleva. Usein alkuvaiheessa on kuitenkin nähtävissä selviä tyyppioireita.

– Yksi on näköhermotulehdus. Siinä toisen silmän näkö sumenee joiksikin päiviksi tai viikoiksi ja paranee sitten ihan täydellisesti. Lisäksi saattaa tulla virtsarakon toimintahäiriöitä, kuten virtsankarkailua tai muita virtsaamisvaikeuksia. Alaraajojen toimintahäiriöt ovat niin ikään tyypillisiä oireita.

Joskus sairastunut saattaa ääntää sanoja hassusti tai nähdä katsetta kohdistaessaan kaksoiskuvia tai tekstiä lukiessaan hyppiviä rivejä.

– Kun sairaus etenee, tyypillisesti kaikille tulee jonkinlaista lihasheikkoutta tai -jäykkyyttä alaraajoihin sekä virtsarakon toimintahäiriöitä.

– Yksi keskeinen oire, jonka 90 prosenttia sairastuneista tunnistaa, on tavallisuudesta poikkeava uupumus, joka liittyy fyysisesti tai henkisesti vaativaan työhön, Ruutiainen lisää.

Puolet eläkkeellä 15 vuoden jälkeen

MS-taudin kulkua on hyvin vaikea ennustaa. Noin 85 prosentilla potilaista ensioireet väistyvät melko nopeasti ja olo palaa normaaliksi. Tämän jälkeenkin tauti etenee heillä aaltoilevasti: välillä oireet pahenevat, välillä taas katoavat.

– Osa saattaa elää pitkälti normaaliin vanhuuseläkeikään asti ja sen jälkeenkin ilman, että sairaus aiheuttaa kovin suurta haittaa päivittäisissä toimissa.

Noin 10–15 prosentilla tauti etenee tasaisesti heti ensimmäisistä vuosista lähtien. Oireita ja haittoja siis ilmestyy koko ajan pikkuhiljaa lisää.

MS-taudin ennustetta ovat selvästi parantaneet 1990-luvun puolivälissä käyttöön tulleet uudet lääkkeet. Esimerkiksi stereotypian pyörätuoliin tuomitusta MS-potilaasta voisi monien osalta jo haudata.

– Osa kyllä joutuu sairauden aiheuttaman liikuntahaitan takia käyttämään jossakin vaiheessa apuvälineitä, myös pyörätuolia, mutta se ei missään tapauksessa ole mikään väistämätön päämäärä.

15 vuoden sairastamisen jälkeen puolet potilaista on jäänyt MS-taudin vuoksi eläkkeelle.

– Juuri varhainen eläköityminen aiheuttaa yhteiskunnalle MS-taudin osalta suurimmat kustannukset. Osa hakeutuu osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa pystyy tekemään töitä vanhuuseläkeikään saakka kokopäiväisesti ja täysipainoisesti.

Elinikään MS-tauti vaikuttaa nykyisten tutkimusten perusteella hyvin vähän.

– Jossakin vaiheessa sanottiin, että potilaiden elinikä lyhenisi muuhun väestöön nähden keskimäärin kuusi vuotta eli saman verran kuin jos aikuisiässä tupakoisi yhden askin päivässä. Se antaa jotakin osviittaa, mutta potilaiden elinikä on kuitenkin selvästi lähenemässä normaaliväestöä, Ruutiainen toteaa.

Vähäinen D-vitamiinin saanti riskitekijä

Tähän päivään mennessä on tunnistettu yli sata geeniä, jotka nostavat riskiä sairastua MS-tautiin. Vaikka alttius tautiin voi periytyä, se ei kuitenkaan periydy suoraan vanhemmalta lapselle, vaan luultavasti immuunijärjestelmän virhetoimintaan vaikuttaa jokin ulkoinen tekijä. Näitä ympäristötekijöitä on tunnistettukin.

– Tupakointi lisää sairastumisriskiä geneettisesti alttiilla ihmisellä. Varsinkin, jos perheessä esiintyy jo ennestään MS-tautia ja on itse nuori, ei missään nimessä kannata tupakoida.

Liian vähäinen D-vitamiinin saantikin vaikuttaa.

– Isoissa yhdysvaltalaistutkimuksissa on todettu verinäytteistä, että alhaiset D-vitamiinipitoisuudet ennustavat MS-tautiin sairastumista. Tätä tukee se, että suomalaisilla syntymäkuukausi vaikuttaa jonkin verran sairastumisriskiin: riski on suurin toukokuussa syntyvillä ja pienin marraskuussa syntyvillä. Oletettavasti pitkä talvi ja äidin huono D-vitamiinin saanti altistavat lasta, Ruutiainen sanoo.

– D-vitamiinilisää kannattaa suomalaisten ravitsemussuositustenkin mukaan syödä. Jos sairastaa MS-tautia, neurologit suosittelevat yleensä hieman ravitsemussuosituksia isompia annoksia.

”Dieeteillä ei erityistä vaikutusta”

MS-taudin diagnoosi perustuu haastatteluun, neurologiseen lääkärintarkastukseen sekä diagnostisiin testeihin. Testeistä tärkein on pään ja selkäytimen magneettikuvaus.

– Sieltä on hyvin tunnistettavissa tyypilliset varhaisvaiheen MS-löydökset. Lisäksi kaikille potilaille pyritään tekemään selkäydinnestetutkimus, josta saadaan tietoja aivoja ympäröivän nesteen immunologiasta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten MS-tautiin ei ollut käytettävissä muita lääkkeitä kuin sairauden pahenemisvaiheisiin tarkoitettu suonensisäinen kortisonihoito.

– Se ei vaikuttanut millään tavalla sairauden pidemmän tähtäimen kulkuun, Ruutiainen sanoo.

Uusia, 90-luvun jälkeen käyttöön tulleita lääkkeitä pistetään itse ihon alle tai lihakseen tai syödään tabletteina. Enemmistö potilaista käyttää juuri niitä.

MS-tauti lyhyesti

  • Nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus
  • Kaksi kolmasosaa potilaista naisia
  • Taustalla sekä perintö- että ympäristötekijöitä
  • Mahdollisia oireita esimerkiksi näkö- ja virtsaongelmat, nipistely, puutuminen, alentunut rasituksensietokyky, lihasheikkous ja -jäykkyys, tasapainon häiriintyminen, kömpelyys, keskittymisvaikeudet, sanantapailu ja ummetus

Lähde: Neuroliitto

– Näillä niin sanotuilla ensilinjan lääkkeillä on vähemmän haittavaikutuksia. Jos tulee esimerkiksi ihottumaa tai kiusallisia vatsanväänteitä, kokeillaan toisenlaista ensilinjan lääkettä. Valinnanvaraa on.

Jos sairaus ei taltu ensilinjan lääkkeellä, siirrytään suonensisäisiin lääkkeisiin. Niistä tällä hetkellä eniten käytössä olevaa valmistetta pitää käydä ”tankkaamassa” sairaalassa kuukauden välein.

Lääkityksen lisäksi MS-potilaan kannattaa noudattaa yleisesti terveellisiä elämäntapoja.

– MS-tautiin on kokeiltu lukemattomia erilaisia dieettejä, mutta niillä ei ole osoitettu mitään erityistä vaikutusta, Ruutiainen sanoo.

Liikkua ja harrastaa saa vapaasti sairauden kaikissa vaiheissa.

– Voima- tai kestävyysharjoittelua tai vaikka molempia, mikä nyt mieluisinta on. Myös painonhallinta kannattaa, sillä jos liikkuminen on jo sairauden takia vaikeaa, ylipaino hankaloittaa sitä entisestään.

– Suosittelen MS-potilaille aina myös influenssarokotuksen ottamista, sillä infektiot saattavat pahentaa tautia entisestään. Muuten saa elää ihan samalla tavalla kuin muutkin, Ruutiainen toteaa.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme