Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Pelaatko lastenhankinnalla ”suomalaista rulettia”? ”Saattaa onnistua tai sitten ei”

Huomenta Suomessa pohdittiin syitä siihen, miksi suomalaiset saavat koko ajan vähemmän lapsia.

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo kuuden vuoden ajan. Alkuvuoden tilastojen perusteella tämäkään vuosi ei tuo muutosta, päinvastoin. Olemme pudonneet syntyvyydessä muiden Pohjoismaiden kelkasta Viron tasolle.

– Tämä on dramaattinen muutos, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kuvailee Huomenta Suomessa.

Usein yhdeksi ilmiön syyksi nostetaan urakeskeisyys. Osa lykkää lastenhankintaa, koska työelämä imee mukanaan.

– Se on vähän tällaista suomalaista rulettia: saattaa vielä onnistua tosi hyvin tai sitten ei.

Kokonaan lapsettomaksi jää kuitenkin itse asiassa tyypillisemmin vähän koulutettu ihminen.

– Tämäkin on suomalainen erityispiirre. Meillä on sekä vähän koulutettujen naisten että miesten kohdalla todella korkea lapsettomuus, ihan Euroopan huippulukuja. Heistä kannattaisi olla vielä enemmän huolissaan kuin menestyvistä uraihmisistä, jotka useimmiten onnistuvat yhdistämään sekä lapsilukutoiveensa että uran.

Kaikki eivät välttämättä haluakaan lapsia, mutta toisaalta Suomessa on tutkitusti suuri ero toivotun ja toteutetun lapsiluvun välillä.

– On tosi monta ihmistä, jotka nyt pohtivat ja itkevätkin sitä, että minä en tule saamaan sitä lasta tai seuraavaa lasta, jota toivoisin. Tämä lapsikaipuu ja siihen liittyvä suru meitä Väestöliitossa huolestuttaa.

Sitten on vielä yksi, keskeinen näkökulma.

– Suomalainen syntyvyys itse asiassa lepää suurperheiden varassa. Näin on ollut jo pitkään, ja tämä erottaa meitä muista Pohjoismaista. Jos olisin poliitikko ja huolissani syntyvyyden laskusta, niin pohtisin sitä, että tälläkin hetkellä on monta perhettä, joissa mietitään, uskalletaanko hankkia vielä kolmas lapsi. Se on enemmän sitä normiajattelua, että pitää olla kaksi, mutta sitten tämä kolmas, neljäs…

– Moni juuri tällä hetkellä pohtii, että jaksanko. Haluanko minä, haluaako puoliso, miten vanhemmat lapset, asunto, auto, työnantaja? Ja viime vuosina tämä päätös on mennyt siihen suuntaan, että ei hankita. Ei uskalleta hankkia sitä kolmatta tai neljättä.

Joustoa halutaan lisää

Usein jarruttelun syyt ovat taloudellisia.

– Pitäisi kiinnittää huomio niihin, joilla on epävarmuutta työtilanteessa tai taloudellisia huolia.

Rotkirch uskoo, että jos perhepolitiikassa tehtäisiin nyt lastenhankinnan kannalta rohkaisevia päätöksiä, se voisi näkyä pompsahduksena syntyvyydessä jo ensi vuonna.

– Kun 1990-luvulla tuli subjektiivinen päivähoito ja hoitovapaat ja todella iso ja runsas paletti, niin silloin syntyvyys nousi, vaikka meillä oli vakava taloudellinen lama. Siihen oppiin kannattaisi nojata ehkä nytkin.

Rotkirch varoittaa, että hoitovapaisiin kajoamalla syntyvyyttä tuskin saadaan nousuun. Joustomahdollisuuksia ihmiset sen sijaan toivovat.

– Se on sitä, että voisi tehdä montaa asiaa yhtä aikaa: olla hoitovapaalla, opiskella, tehdä vähän ansiotyötä ja keikkoja. Että tällainen yhdistäminen tulisi mahdollisimman joustavaksi.

– Toinen on sitten työnantajan suhtautuminen. Se vaihtelee edelleen todella paljon paikasta toiseen, Rotkirch huomauttaa.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme