Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Tuliko taas suonenveto? Ehkä tämä selittää

Meistä varmaan jokainen tietää, miltä suonenveto tuntuu. Sitä voisi kuvailla teräväksi ja yhtäkkiseksi supistukseksi, joka ilmestyy tavallisimmin pohkeeseen, takareiteen tai jalkaterään. Kramppi saattaa kestää pari sekuntia tai jopa minuutin, mutta mistä se oikein johtuu?

Suonenvetojen taustalla ajatellaan olevan alaraajan verenkierron yhtäkkinen ja ohimenevä häiriö. Perimmäistä syytä ei tunneta, mutta altistavia tekijöitä on osattu nimetä.

Rankka liikuntasuoritus

Pitkäkestoinen treeni on yleisin syy suonenvedoille. Kramppeja voi tulla myös, jos tekee yhtäkkiä kovemman treenirääkin, johon lihakset eivät ole tottuneet.

Nestehukka

Kova hikoilu ja liian vähäinen juominen ovat suonenvedoille altistava yhdistelmä. Taustalla lienee nestetasapainon häiriintyminen. Oire saattaa häiritä erityisesti kuumina kesäpäivinä.

Ikä

Suonenvedot yleistyvät ikääntyessä: niistä kärsii toistuvasti jopa kolmasosa 60–70-vuotiaista. Usein oire iskee keskellä yötä.

Raskaus

Raskausaikana suonenvetoja voi olla tavallista enemmän. Yleensä naisilla on tällöin myös suonikohjuja.

Sairaudet

Joissakin sairauksissa esiintyy tavallista enemmän suonenvetoja, esimerkiksi pitkälle edenneen munuaissairauden yhteydessä tai nivelreumassa. Jos kipu on suonenvedon iskiessä niin kova, ettei kävelemistä pysty enää jatkamaan, kyseessä voi olla esimerkiksi jonkinlainen alaraajojen valtimosairaus.

Miten suonenvetoja hoidetaan?

Suonenvedon iskiessä kramppaavaa lihasta kannattaa venyttää. Passiivinen, pitkäkestoinen ja rauhallinen venyttäminen sekä lihaksen lattiaan painaminen auttavat. Kramppaavaa aluetta voi myös hieroa kevyesti.

Suonenvetoja voi pyrkiä ehkäisemään huolehtimalla nestetasapainosta erityisesti liikuntaa harrastaessa. Myös magnesiumvalmisteita käytetään paljon suonenvetojen ehkäisyyn.

Jos suonenveto iskee yleensä nukkuessa, kannattaa ennen nukkumaanmenoa vilkastuttaa verenkiertoa esimerkiksi venyttelemällä, päkiöitä liikuttelemalla tai akurullaa käyttämällä. Myös tukisukkien käyttö päiväsaikaan on auttanut joitakin ihmisiä.

Lähteet: Terveyskirjasto 1 & 2, Health, Sun

Kuka tarvitsee lisäproteiinia?

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoi Hyvää Elämää -ohjelmassa maaliskuun alussa, ettei lisäproteiinia tarvitse 95 prosenttia väestöstä. Sen sijaan yli 65-vuotiaille ja varsinkin muistisairauksista kärsiville lisät olisivat tarpeellisia. Miksi?


Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme