Mainos
Mainos
Hyvää elämää kansikuva

Viisaudenhampaita ei välttämättä näe tai tunne – ja siksi niissä piilee vaara

Vain kahdelta prosentilta suomalaisista ei löydy yhtäkään viisaudenhammasta. Lähes kaikilla muilla ne ovat, yleensä joko puhkeamattomina tai vaillinaisesti puhjenneina. Vaikka viisaudenhampaita ei itse näkisi tai tuntisi, ne voivat aiheuttaa ikäviä ongelmia.

Ihmisen suussa on 28–32 pysyvää hammasta. Niistä ensimmäiset 28 puhkeavat maitohampaiden jälkeen noin 6–13 ikävuoden välillä. Loput neljä puhkeavat – jos puhkeavat – tyypillisesti 19–20-vuotiaana kunkin hammasrivin taimmaiseen nurkkaan. Näitä hampaita kutsutaan viisaudenhampaiksi.

Viisaudenhampaat erottaa toisista hampaista puhkeamisen ajankohdan ja sijainnin lisäksi niiden asento ja näkyvyys.

– Muut hampaat tulevat suuhun pystyasentoon ja oikeille paikoilleen. Viisaudenhammas ei useinkaan ole pystyasennossa, eikä se tilanpuutteen vuoksi muutenkaan puhkea kunnolla näkyviin, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri ja viisaudenhampaan Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Irja Ventä sanoo.

Vain kahdelta prosentilta suomalaisista puuttuu synnynnäisesti kaikki neljä viisaudenhammasta. 20-vuotiailta otettujen röntgenkuvien perusteella kaikki neljä viisaudenhammasta löytyy 64 prosentilta, kolme viisaudenhammasta 11 prosentilta, kaksi viisaudenhammasta 15 prosentilta ja yksi viisaudenhammas neljältä prosentilta.

– 90 prosenttia 20-vuotiaista omistaa ainakin yhden vaillinaisesti puhjenneen tai puhkeamattoman viisurin. Vielä 24-vuotiaanakin 67 prosenttia omistaa sellaisen.

Yli 25-vuotiailla viisaudenhampaiden puhkeaminen ei enää edisty. Juuri vaillinainen puhkeaminen on viisaudenhampaiden keskeinen ongelma.

– Kun hammas on osittain limakalvon alla piilossa, hammasta ei pysty harjaamalla pitämään puhtaana. Silloin lämpimään ja kosteaan ientaskuun jää bakteereja ja kehittyy ientulehdus, Ventä selittää.

– Tulehdus ilmenee ikenen punoituksena, turvotuksena ja mädän valumisena ientaskuista. Siitä aiheutuu kipua, verenvuotoa harjatessa, vaikeuksia avata suuta ja lopulta iholle asti näkyvää turvotusta. Kuumettakin voi tulla.

Oireeton hammas voi myös esimerkiksi reikiintyä, levittää reikiintymisbakteereja viereisiin hampaisiin ja aiheuttaa alaleuan puutumista.

– Joskus viisaudenhampaan ongelmat havaitaan vain hammaslääkärin tutkimuksessa. Etenkin röntgenkuva paljastaa asioita, joita ei suuhun katsomalla voi nähdä, Ventä sanoo.

Oireetonkin suun tulehdus voi olla vaarallinen

Hammaslääkäri Karri Åberg puhui hammaslääkäripelosta ja suun terveyden vaikutuksesta yleisterveyteen Hyvää Elämää -ohjelmassa huhtikuussa 2017. Lue, miksi hammaslääkäriä ei ole syytä pelätä ja miten oireetonkin suun tulehdus voi johtaa vaarallisiin seurauksiin.

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme