Mainos
Mainos

Bloggaaja avautuu elämästä synnytyksen jälkeen: "Lakkasin tuntemasta itseni naiseksi silloin, kun vauva tuli ulos minusta"

Laura-niminen bloggaaja kertoo rehellisesti raskaudenjälkeisistä vaikeista tunteistaan.

Lapsen saaminen on maagista, ihanaa, täydellistä – tai sitten ei.

Bloggaaja Laura Mazza, 30, on kahden lapsen äiti. Australialaisnainen puhuu ihailtavan rehellisesti Mum On The Run -blogissaan synnytyksenjälkeisestä tuskasta: vaikka vauvakuvat ovat ihania, hän on onnellinen siitä, että pikkuvauva-aika on taaksejäänyttä elämää.  Itse synnytys sujui helposti, mutta sen jälkeen koko elämä muuttui.

– En koskaan olisi uskonut, että (sanat) ”ensimmäiset päivät, joina minulla on lapsi”, olisivat samassa lauseessa kuin  ”ne olivat pimeimmät ja vaikeimmat päivät”, Mazza kuvaa.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

Mazzan mukaan ennen synnytystä häneltä kyseltiin, miten hän voi, ja häntä hoivattiin. Synnytyksen jälkeen hänet unohdettiin täysin.

– Keitin kahvia kuin pyöröovista saapuville vieraille, jotka jättivät taloni huonompaan kuntoon kuin mitä se oli, Mazza kuvaa.

– Muutuin ihmisestä, jolle tarjotaan istumapaikkaa ja jolle tuntemattomat hymyilevät kohteliaasti, ihmiseksi, joka saa kuolettavia katseita vauvani itkiessä; muutuin arvokkaana lastina kohdellusta ihmisestä ihmiseksi, jonka odotetaan kokkaavan vieraille, kaukaisille sukulaisille ja emännöivän puhtaassa asunnossa juuri, kun kehoni oli synnyttänyt asian, jonka vuoksi aiemmin olin arvokas.

Myös muutokset kehossa ahdistivat Mazzaa.

– Lakkasin tuntemasta itseni naiseksi silloin, kun vauva tuli ulos minusta. Kaikki sattui, alaselkäni, vaginani, kaikki. Imettäminen sai minut puremaan hampaita yhteen ja huutamaan.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

Mazza itki, koska hänestä tuntui, että häneltä oli viety jotakin, tai että hänet oli kirottu. Hän tajusi olevansa kontrollifriikki, joka ajoitti elämänsä, jotta vauva söisi ja nukkuisi mahdollisimman täydellisesti.

– Et koskaan nuku. Et KOSKAAN NUKU. En usko, että ymmärrät. Muistan jonkun sanoneen minulle, että ne ihmiset, jotka sanovat lapsensa nukkuvan, ovat valehtelijoita. Voisinpa olla valehtelija.

Mazzasta tuntui, että muut hänen ympärillään elävät iloisina ja onnellisina samalla, kun hän itse on surullinen ja yksin. Hänestä tuli surullinen ja katkera. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Mazza sai toisen lapsen: hän välitti vähemmän täydellisyydestä ja esimerkiksi talonsa ulkoasusta. Lisäksi hän ymmärsi, ettei kaikille vieraille tarvitse heti keittää kahvia.

Hänellä on edelleen huonoja päiviä, mutta apea mieliala menee nopeammin ohi.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme