Mainos
Mainos

Ei enää ylityötä oravanpyörässä! Kohtuullisempi työ on myös yritysten etu

Jotkut vierastavat liian työ- ja kulutuskeskeistä elämäntyyliä, kun taas toiset havaitsevat tarpeen elämänmuutokseen myöhemmin urallaan. Organisaation ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen on joskus työlästä.

Moni palkansaaja kokee nykyisin tarvetta kohtuullistaa työntekoaan ja poiketa tavanomaisista työjärjestelyistä. Organisaation ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen on joskus työlästä, mutta yhteisvoimin löydetyistä ratkaisuista hyötyvät yleensä niin työnantajat, työntekijät kuin organisaatiokin.

Kohtuullistamisen tarve voi tulla vastaan esimerkiksi lasten ollessa pieniä, vaativampien tehtävien vastaanottamista harkittaessa, terveysongelmien ilmaantuessa, työn mielekkyyden kadotessa tai eläkeiän lähestyessä. Jotkut vierastavat alusta saakka liian työ- ja kulutuskeskeistä elämää, kun taas toiset havaitsevat tarpeen elämänmuutokseen myöhemmin urallaan.

─ Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kartoitettiin työtään kohtuullistaneiden, "downshiftaajien" kokemuksia. Useimmat olivat tyytyväisiä valintoihinsa, vaikka toiveiden toteuttaminen ei ollut aina helppoa ja elämisen tasokin piti sovittaa pienentyneisiin tuloihin. Monet saivat uutta virtaa työntekoonsa, ja asenne elämään ja työntekoon saattoi muuttua pysyvästi, kertoo Antti Kasvio, toinen Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat -kirjan kirjoittajista.

Mahdollisuus irtiottoon on auttanut monia

Työntekijöiden kohtuullistamistoiveiden kuuntelu edellyttää johtajalta sekä halua että kykyä sovitella yhteen firman ja työyhteisön jäsenten erilaisia tarpeita. Tämä voi tuottaa päänvaivaa etenkin esimiehille, joiden on huolehdittava myös alaisten tasapuolisesta kohtelusta.

Toisaalta työntekijöiden osaaminen ja työpanos saadaan parhaiten käyttöön silloin, kun työnantaja pyrkii ottamaan heidän voimavaransa ja elämäntilanteensa huomioon töiden järjestelyissä.

─ Mahdollisuus työn keventämiseen tai tilapäiseen irtiottoon on auttanut monia tutkimukseen osallistuneista rakentamaan työuraansa ja elämäänsä terveemmälle ja kestävämmälle pohjalle, kertoo Susanna Lundell, kirjan toinen kirjoittaja.

─ Haastattelujen pohjalta on pääteltävissä, että myönteiset vaikutukset ovat heijastuneet myös läheisten elämään.

Monet joutuvat ponnistelemaan täysillä

Kaikkien osapuolten kannalta oikeiden ratkaisujen löytyminen on edellyttää joustamista ja kuuntelua. Tällä hetkellä tilanne on vaikea.

Monet joutuvat ponnistelemaan täysillä paitsi uratavoitteiden saavuttamiseksi, myös säilyttääkseen työpaikkansa. Suorituspaineet kohdistuvat niihinkin, jotka vasta etsivät paikkaansa työelämässä. Yhteiskunta kehottaa kaikkia lisäämään tekemänsä työn määrää, mutta käytännössä työmahdollisuuksia on rajatusti.

─ Kyvyllä dialogiin on oleellinen merkitys hyvien tulosten saavuttamisessa niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tasolla voitaisiin dialogin lähtökohdaksi ottaa se tosiasia, että ihmiset, yhteiskunnan varat ja ympäristö eivät kestä enää pitkään nykyisen menon jatkumista, ehdottaa Kasvio.

─ Kaikkien suostuessa suurempaan kohtuullisuuteen olemassa olevat työt voitaisiin ehkä jakaa mielekkäämmin. Samalla tehdyn työn kokonaismäärää ja sen tuottavuutta olisi mahdollista lisätä kestävillä tavoilla.  Näin uusien työnteon tapojen kokeilijat voivat omien kokemustensa välityksellä raivata tietä koko suomalaisen työelämän uudistumiselle. 

Lähde: Työterveyslaitos

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme