Mainos
Mainos

Entä jos uudenvuodenlupauksesi ei olisikaan dieetti? Tee tällä kertaa toisenlainen elämänmuutos: "Unelmointi on pelottavaa, sillä unelmat voivat toteutua"

Mitä, jos jättäisit tänä vuonna dieetit narikkaan? Kiireisen arjen keskellä on joskus tarpeen pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja sitä, mikä itselle on tärkeää.

Laihtuminen, tupakoinnin lopettaminen, tipaton puolivuotinen… Uudenvuodenlupauksia on yhtä monenlaisia kuin niiden tekijöitä. Mitä, jos jättäisit tänä vuonna dieetit narikkaan ja keskittyisit mielesi muokkaamiseen?

Entä, jos sinulla olisi vuonna 2018 hyvä mieli?

– Hyvän mielen taidot ovat mielen taitoja, joilla on tutkitusti elämänlaatua kohottava vaikutus. Niitä on seitsemän kategoriaa: myönteisyystaidot, tahdonvoimataidot, vuorovaikutustaidot, myötätuntotaidot, luovuustaidot, läsnäolotaidot sekä itsensä johtamistaidot, kirjailija ja muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen kuvaa.

Kokeile vaikka näitä:

  1. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa kännykkään, vihkoon tai muuhun haluamaasi paikkaan joka päivä, viikon ajan. Mistä viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneesta haluat kiittää itseäsi?
  2. Kirjoita Viikon inspiraatiolista! Listaa ylös asiat, jotka voimistavat tuulta siipiesi alla ja saavat sinut kokemaan itsesi kyvykkääksi.
  3. Pohdi, mitä itse voit konkreettisesti tehdä sen eteen, että tärkeimmät toiveesi toteutuvat.
  4. Ota viikon ajan valokuvia asioista, jotka herättävät uteliaisuutesi!
  5. Pohdi toistuvia tilanteita, joissa kielteiset tunteesi heräävät. Koeta tunnistaa ne asiat, jotka kielteisyyden herättävät. Nimeä ne.
  6. Kirjoita paperilapuille rohkaisevia kannustuslauseita. Taittele ne pieniksi ja aseta purkkiin. Nosta vaikealla hetkellä lappu ja lue lause itsellesi.
  7. Pohdi, millä kaikella peität arjessa itseäsi. Mitä pohjimmiltasi yrität salata? Mitä pelkäät? Mitä tapahtuisi, jos olisit se, joka oikeasti olet?

Neuvot teoksesta Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjani (PS-kustannus 2017)

Kuulostaa uuvuttavalta – noin montako asiaa pitäisi osata? Tukiaisen mukaan hätä ei ole suuri: ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen olento, joten hänelle tekee luonnostaan hyvää olla esimerkiksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

– Tutkimukset, joista taidot on johdettu, edustavat positiivista psykologiaa sekä uudempia luovuusteorioita. Kun hyvän mielen taitoja harjoittelee, mielestä tulee joustavampi, ja on helpompi luovia arjessa itselle sopivalla tavalla, Tukiainen kuvailee.

Hän on kirjoittanut hyvän mielen taitoihin keskittyvän Hyvän mielen vuosi –tehtäväkirjan. Se on itsetuntemusta lisäävä harjoituskirja, jonka avulla voi treenata hyvän mielen taitoja. Kirja on itsenäinen jatko-osa viime vuonna ilmestyneille Hyvän mielen taidot -kirjalle ja -korteille.

Unelma, joka voi kuulostaa naurettavalta

Tukiainen uskoo, että unelmointi on elintärkeä taito.

– Yksi masennusdiagnoosin piirteistä on se, ettei ihminen usko asioiden paranevan. Häneltä puuttuu siis toivo. Tällöin on monesti tyypillistä myös se, ettei ihminen osaa unelmoida. Kyse voi olla myös peloista. Ja niinhän se onkin: unelmointi on pelottavaa, sillä unelmat voivat toteutua, ja se taas tarkoittaa, että jokin muuttuu. Elinvoiman ylläpitäjänä unelmointi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, hän sanoo.

– Jos havahtuu siihen, ettei unelmoi mistään, kannattaa pysähtyä pohtimaan, ovatko kaikki toiveet ja unelmat elämässä jo täyttyneet, vai onko niin, että unelmointi tuntuu raskaalta, toivottomalta ja pelottavalta, siis niin vaikealta, ettei siihen uskalla ryhtyä?

Unelmia on kaiken kokoisia. Tukiainen itse haaveilee esimerkiksi siitä, että saisi nukkua aamulla muutaman tunnin pidempään.

– Se on unelma, joka voi jonkun toisen mielestä kuulostaa naurettavalta. Mutta itselleni se on motivoiva tavoite, joka toteutuessaan tarkoittaa yleensä paitsi lomaa ja kokonaisvaltaisempaa lepoa, myös vapautta arkirutiinista, jossa herään aikaisin ja lähden viemään koiria ulos, oli sää mikä tahansa. Siinä mielessä tämä pikku-unelma liittyy ja on osa suurempia unelmiani, kuten vapautta.

Vaikka unelmia ei olisi, elämä ei silti ole pilalla. Ihminen voi esimerkiksi olla elämäänsä niin tyytyväinen, että kokee jo ”elävänsä unelmaa”. Samaan aikaan uusien asioiden kokeileminen ja vanhojen kaavojen ravisteleminen ovat on hyödyksi.

– Kun koemme, että pystymme kulkemaan kohti unelmaamme, tunnemme, että meillä on voimaa saavuttaa haluamamme, ja jaksamme ponnistella tavoitteemme eteen. Mitä useampia itselle merkityksellisiä asioita on pystynyt kokeilemaan ja omalla ponnistelullaan saavuttamaan, sitä enemmän arjen tasolla on vaihtoehtoja. Voin valita ja tehdä erilaisia asioita, koska minulla on omakohtaista kokemusta siitä ja koska ajatteluni ei rajoita, vaan mahdollistaa.

"Reagoimme arjen pulmatilanteisiin muinaisilla 'liskoaivotavoilla'"

Kun kirjakaupat pursuvat erilaisia oppaita, tulee pakosti miettineeksi, eivätkö ihmiset osaa itse hankkia itselleen hyvää mieltä. Pitääkö sitäkin opetella?

Tukiaisen mukaan monella erilaisia mielen taitoja jo on, mutta kiireisen arjen keskellä on joskus vaikeaa pysähtyä pohtimaan omaa elämää ja sitä, mikä itselle on tärkeää. Kirjojen avulla oma elämää voi parantaa myös ilman toisen ihmisen ohjausta.

– Oma unelmani on, että jonain päivänä hyvän mielen taidot ovat Suomessa kansalaistaitoja. Tällä olisi radikaali vaikutus myös kansantalouteen. Mitä useampi meistä voi hyvin, sitä vähemmän Suomessa on mielenterveysongelmia, somaattisia sairauksia ja eri ihmisryhmien välisiä kahnauksia, jolloin koko yhteiskunta hyötyy. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja mielenterveystyö säästävät tutkitusti yhteiskunnan varoja.

”Mutta elämä on niin kiireistä! Ei koskaan ehdi unelmoida, tai ylipäätään tehdä mitään kivaa! Eikä siitä mitään tule kuitenkaan…”

Kuulostaako tutulta?

Kielteiset ajattelumallit haittaavat tai jopa sabotoivat elämää. Ne ovat luonteeltaan usein ehdottomia: sisäisen kriitikon puhetta, joka vähentää vaihtoehtoja ja näyttää tilanteen kapeana.

– Niistä voi löytyä sellaisia sanoja kuin aina, ei koskaan ja ikuisesti. Esimerkiksi ajattelumalli “minun on aina vastattava kaikkeen kyllä” on ehdottomuutensa vuoksi kielteinen ajattelumalli. Se ei anna mahdollisuutta sanoa ei, mikä kuitenkin on merkki terveistä rajoista ja sisäisestä lujuudesta, jotka ovat tärkeitä mielen taitoja, Tukiainen kuvaa.

– Sen sijaan ajattelumalli “voin vastata haluamiini asioihin kyllä” on laveampi ja sisältää mahdollisuuden valita tilanteeseen sopivan vaihtoehdon mukaan kyllä tai ei. Eli se antaa luvan toimia kussakin tilanteessa omien toiveitten ja arvojen mukaisesti.

Myönteisten ajattelumallien avulla mieltä ja arkea sekä kielteisiä ”jumeja” voi muokata itselle hyödyllisempään muotoon.

– Evoluutiossa ihmisaivot ovat kehittyneet sellaisiksi, että reagoimme kielteisiin ärsykkeisiin voimakkaammin kuin myönteisiin. Savannilla tämä on ollut meille eduksi. ”Syö tai tule syödyksi” on ollut metsästäjäihmisen hengissä säilymisen ehto. Tällä hetkellä harvaa länsimaista ihmistä kuitenkaan uhkaa samankaltainen kohtalo. Silti aika usein reagoimme arjen pulmatilanteisiin näillä muinaisilla “liskoaivotavoilla”, Tukiainen kuvaa.


Maaretta Tukiainen. Kuva: Meeri Utti

– On tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten tulkitsee haastavia tilanteita. Kun tulee tietoiseksi omista selkäydinreaktoistaan, voi myös alkaa opetella toimimaan toisin ja rakentavammin. Myönteisellä ajattelulla ja vahvistavilla käytänteillä on tutkitusti yhteys koettuun onnellisuuteen. Ihmiset, jotka vaalivat kiitollisuutta ja keskittyvät myönteisiin asioihin, kokevat olevansa onnellisempia kuin ne, jotka tuijottavat sitä, mikä on pielessä tai mikä itseltä puuttuu.

Arjen hössötyksen keskellä Tukiainen suosittelee pysähtymään – vaikka munakellon kanssa.

– Jokaisella meistä on käytössä saman verran tunteja vuorokaudessa. Miten on mahdollista, että joku toinen ehtii unelmoida ja tehdä mukavia asioita, ja joku toinen ei? hän kysyy.

– Ota ensin vaikka viiden minuutin paussi. Mieti sen aikana, minkä asian tekeminen saisi sinut tuntemaan välittömästi iloa. Valitse tekeminen, joka ei vie kuin vartin. Varaa tulevan viikon kalenterista tuo aika. Tee sitten sopimanasi päivänä tuo tekeminen ja kirjaa sen jälkeen, miltä sinusta tuntui. Näihin ei mene yhteensä kuin 25 minuuttia. Viikon aikana sinulla on varmasti aikaa siihen. Kyse on valinnasta. Elämä on sitä, mihin aikansa laittaa. Joku viisas on sanonut, että jos haluat tietää, millainen on tulevaisuutesi, katso sitä, mihin suurin osa ajastasi menee nyt.

Jokaisessa meissä on piileviä voimavaroja

Uuden vuoden alku on otollista aikaa munakellottamiselle, sillä vuoden alussa monet tekevät lupauksia elämän muuttamisesta. Tukiainen itse ei kuitenkaan ole vuosiin tehnyt uudenvuodenlupauksia.

– Minun maailmassani oman elämän suuntaa voi kalibroida joka päivä. Jos jokin ei toimi, kokeilen jotain muuta. Minulle on tärkeää elää itseni oloista elämää päivittäin. Sitä kautta edistän myös tavoitteitani.

Lupaajia hän kehottaa muistamaan, että elämää luodaan arjen tekemisten ja valintojen kautta.

– Pysähdy miettimään, mikä sinulle on elämässäsi tärkeintä, ja varaa sille mahdollisimman paljon aikaa tulevasta vuodestasi. Älä lupaa, vaan tee, Tukiainen sanoo.

– Jokaisessa meissä on piileviä voimavaroja, jotka on mahdollista ottaa käyttöön. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa piilevien puolien näkyväksi tekemisessä ja hyödyntämisessä. Ihminen voi hyvin, kun taidot kehittyvät, ja uskaltaa kokeilla uusia asioita. Oppiminen tuo elämään valtavasti iloa. Vuosia, jotka tekevät meidät onnelliseksi, voimme luoda itse. Mitä parhainta hyvän mielen vuotta Sinulle!

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme