Mainos

Gabrielle päätti herätä joka aamu samaan aikaan kahden viikon ajan – näin se vaikutti

Gabrielle Kassel päätti parantaa unirytmiään ja herätä joka ikinen aamu samaan aikaan.

Gabrielle Kassel päätti tehdä sen, mitä kaikille suositellaan, mutta mitä kukaan ei tee. Hän päätti alkaa herätä joka ikinen aamu samaan aikaan.

Aiemmin Kassel heräsi arkena puoli seitsemältä vain tiistaisin ja torstaisin. Muina päivinä hän torkutti puoli yhdeksään.

– Uskokaa pois, olen yrittänyt korjata aamujen sirkustani. Mutta torkuttaminen on kuin harrastukseni, ja menneet yritykseni ovat melko lailla epäonnistuneet, Kassel kuvaa Women’s Health -lehdessä.

Nukkumaan Kassel pääsi tavallisesti keskiyöllä, ja viikonloppuisin hän nukkui jopa 12 tuntia.

Kasselin koe kesti kaksi viikkoa. Hän kävi uniasiantuntija Chris Winterin puheilla; kävi ilmi, että tärkeintä ei ole herätä aina tiettyyn kellonaikaan, vaan nukkua tarpeeksi jokainen yö. Kasselille suositeltiin tasaista nukkumaanmenoaikaa.  Vaikka hänen ei ollut pakko herätä todella aikaisin, hän päätti kokeilla heräämistä joka aamu kello 7.20.

Kassel kehitti itselleen haastetta varten kaksi sääntöä:

Sänkyyn pitää mennä aiemmin.

– Kuulostaa melko yksinkertaiselta, mutta jos haluat herätä tiettyyn aikaan, sinun on myös mentävä sänkyyn tiettyyn aikaan, Kassel kuvaa Winterin neuvoja itselleen.

Koska Kassel haluaa nukkua 7–8 tuntia yössä, hän päätti nukahtaa 23.30–00.00.

Seuraa aamurutiinia, joka pakottaa pois sängystä kellon soitua. Tavallisesti Kassel jäi sänkyyn selaamaan puhelintaan ja lueskelemaan. Hän päätti aloittaa kuntoilun tunnin sisällä heräämisestä.

Näin koe onnistui!

Viikko 1

Ensimmäiseen aamuun Kassel asetti neljä herätyssoittoa niin, että ensimmäinen herätti jo 6.50. Kassel onnistui heräämään tavoiteaikanaan, treenaamaan, käymään suihkussa, syömään ja aloittamaan työt. Hän oli hyvin energinen.

Toisena päivänä Kassel nousi 7.20 , mutta palasi takaisin sänkyyn. Hän heräsi puoli tuntia myöhemmin viimeiseen herätykseensä, ja ehti kuin ihmeen kaupalla aamukahville jopa aiemmin kuin edellisenä päivänä.

– Neljältä iltapäivällä tunsin itseni väsyvän, mutta kuppi matcha-teetä auttoi painamaan läpi kahden tunnin painonnostosession, Kassel kuvaa.

Illalla hän nukahti jo puoli yksitoista, ja kolmantena päivänä herääminen olikin yhdeksän tunnin unien jälkeen todella helppoa.


Neljäntenä päivänä Kassel joutui työelämän vuoksi heräämään aiemmin, mutta selvisi silti aamusta kunnialla, teki kymmenen tunnin työpäivän ja ehti vielä kuntosalille illalla. Suuria ongelmia seurasi vasta päivänä numero kuusi: Kassel heräsi herätyskelloonsa, sulki sen ja torkutti aamukymmeneen asti.

– Arvioisin kokeen ensimmäisen lauantaini täydelliseksi epäonnistumiseksi: nukuin melkein kolme tuntia liikaa ja minun piti käyttää parikymppiä (taksiin), jotta ehdin treeneihini ajoissa.

Sunnuntaina Kassel siirsikin herätyskellonsa kauas sängystään, ja onnistui kikan ansiosta nousemaan ajoissa!

– Ensimmäisen viikon lopussa tunsin oloni aivan samanlaiseksi. Arvostin ylimääräistä tuntia, joka minulla oli aikaa vastailla sähköposteihin maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, mutta minun piti vaihtaa joogatuntia, jolle menen tiistaina ja torstaina, ja kaipasin kovasti tavanomaista ohjaajaani.

Viikko 2

Kassel otti yhteyttä unilääkäriinsä. Tämä ehdotti, että verhot auki nukkuminen voisi tuoda huoneeseen luonnonvaloa, joka auttaa heräämään. Kikka toimi: Kassel heräsi seuraavana maanantaina itsekseen kello 7.15!

Tiistaina Kassel latasi itselleen sovelluksen, joka tarkkailee unta ja herättää nukkujan kevyen unen vaiheessa, niin, ettei herääminen ole täyttä tuskaa.

– Sovelluksen kanssa herääminen oli ehdottomasti helpompaa, vaikka se herätti minut kymmenen minuuttia aiemmin kuin minun piti oikeasti olla hereillä, Kassel kuvaa.

Seuraavina kolmena aamuna unirytmin pitäminen kuitenkin vaikeutui, sillä Kassel sairastui flunssaan. Hän torkutti ensimmäisenä aamuna puoli yhteentoista, mutta heräsi seuraavina aamuina tunnollisesti kello 7.20, vaikka olikin sairaana. Päivällä hän otti torkut.

– Koin syyllisyyttä noista ylimääräisistä unitunneista, mutta Winter vakuutti minulle että on ok torkkua, koska pidin edelleen kehoni rutiinissa, jossa herätään samaan aikaan aamuisin. Lisäksi kehoni taisteli infektiota vastaan.

Kokeen viimeiset kaksi päivää osuivat viikonloppuun.

– Oikeasti en halunnut mitään muuta kuin lopettaa koko jutun lyhyeen ja nukkua keskipäivään asti, Kassel tunnustaa.

Hän oli treenannut kaksi viikkoa rankasti ja koki, ettei kahdeksan tunnin uni riitä. Winter oli samaa mieltä ja kertoi, että rankasti treenaavan ihmisen on tavallista kaivata enemmän unta.

Mitä kokeesta jäi käteen?

– Se, että heräsin täysin satunnaiseen kello 7.20 aikaan ei muuttanut elämääni dramaattisesti (ja, ajoittain se oli oikeastaan aika rankkaa), Kassel kuvaa.

– Nautin siitä, että aloitin työt niin ajoissa joka aamu, ja se todella sai minut tuntemaan itseni tuottavammaksi.

Jos Kassel tekisi kokeen uudelleen, hän yrittäisi mennä sänkyyn aiemmin, jo puoli yhdeltätoista. Hän yrittääkin aikaistaa nukkumaanmenoaan jatkossa.

– Jatkossa haluan pitää melko tarkan uniaikataulun, ja olen päättänyt jättää torkutustapani menneeseen. En silti voi luvata, etten nuku pitkään (ainakin vähän) viikonloppuina.

***


Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot