Mainos
Mainos

Miksi menisin metsään rämpimään? Vanhemmat eivät enää osaa viedä lapsiaan luontoon

Metsästä ja luonnosta on tutkitusti hyötyä terveydenhuollossa ja esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kuntoutuksessa.  Kaikki eivät kuitenkaan edes uskalla mennä metsään. 

Katso ulos. Näetkö puita? Koivun, männyn?

Moni suomalainen elää metsän lähistöllä ajattelematta asiaa sen kummemmin. Mitäs tuosta – miksi menisin koivikkoon rämpimään?

– Minkä takia metsään kannattaa mennä? Aiheestahan on aika paljon kirjoitettu, siitä, mitä kaikkea hyötyä luonnosta ja luonnossa liikkumisesta meille ihmisille oikein on. Se on nyt ihan tieteellisestikin todistettu, että luonnossa liikkuminen vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta, Raija Hentman sanoo. 

– Ihmiset esimerkiksi sairaalassa paranevat nopeammin, jos heillä on luontonäkymä. Pelkät luontokuvatkin voisivat auttaa. Enpä tiedä, miksei sairaalan pitkäaikaispotilaiden yläpuolelle kattoon laiteta luontokuvia. 

Hentman on kirjailija ja intohimoinen retkeilijä – onhan hän on retkeillyt jo 40 vuoden ajan. Hentman pyöritti 13 vuotta firmaa, joka järjesti vaelluksia. Hän tuntee luontosuhteen hyödyt, joita on pitkä, pitkä lista. 

– Mielenterveyspotilaat hyötyvät luonnosta, Keravan vankilassa esimerkiksi tehdään luontoretkiä ja sillä on monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Luin lehdestä, kuinka Lapissa on otettu nuotioretket alkoholistien terapiamuodoksi. Kun mitkään AA-ryhmän keskustelut eivät pure niin tämä on asia, joka puree. 

Luontoon turvaavia hoitopalveluita kehitetään jatkuvasti. Hentmanin mukaan luonnon tärkeys on aina Suomessa ollut itsestäänselvä asia, mutta nyt se täytyy keksiä uudelleen ja "virallistaa".

Käsittämättömiä pelkoja

Luontoliikuntakin tarvitsee rakenteita, kuten suuntamerkkejä, jotta suunnistustaidoton ihminen voi nauttia metsästä ja retkeilystä. Esimerkiksi lapselle ja nuorelle luonnossa liikkuminen on hyödyksi. 

– Luontoympäristössä toimiminenhan on huomattavasti monipuolisempaa kuin missään sisäleikkipaikan puuhamaassa tai ohjatussa sisäliikunnassa. Kaikki liikuntahan on ehdottomasti hyvästä, mutta toisaalta ihmettelen sitä, minkä takia esimerkiksi kunnalliset päättäjät suhtautuvat jotenkin yhdentekevästi. Luontoliikunta ja siihen tarvittavat rakenteet ovat ikään kuin kolmannella sijalla. Päättäjien mielestä on usein järkevämpää panostaa jää- ja urheiluhalleihin, siis rakennettuihin ympäristöihin, Hentman pohtii. 

Metsästä siis saa elämyksiä sielulle ja ruumiille. Jos ylipäätään uskaltautuu metsään asti. 

– Valitettavasti kaikki ihmiset eivät enää edes uskalla mennä metsään. Ihmisillä on ihan käsittämättömiä pelkoja siitä, mitä siellä metsässä voi tapahtua. Minultakin kysytään vaikka kuinka usein, enkö pelkää siellä, että tulee karhuja tai susia, Hentman kuvailee. 

– Jos ajatellaan lapsia, minua oikeasti säälittää se, etteivät vanhemmat enää osaa viedä lapsiaan luontoon. Ilahdun suunnattomasti jok’ikisestä nuoresta parista, jonka näen mukuloiden kanssa metsässä. Lapset kyllä keksivät siellä tekemistä, jos heidän annetaan tehdä. Mutta eiväthän lapset saa enää nykyään tehdä kaikkea sitä, mitä minä olen mukulana tehnyt. Sehän voi olla vaarallista! Siinä voi satuttaa, voi pudota puusta. Tottahan se on. En kyllä muista, olisinko pudonnut puusta. Ehkä olen, kun olen tällä tavalla ikään kuin jumiutunut luontoraiteelle. 

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme