Mainos
Mainos

Missä he ovat nyt: Lähes 40 vuotta Suosikki-lehden palstalääkärinä toiminut Erkki-Pekka "Eki" Helle saa kiitosta työstään viikoittain

Moni meistä kuuluu siihen sukupolveen, joka on aikoinaan löytänyt vastaukset mieltään askarruttaviin kysymyksiin Suosikki-lehden lääkäripalstalta. Selvitimme, mitä suositusta palstasta tutulle lääkärille Erkki-Pekka Helteelle kuuluu nyt, neljä vuotta lehden lopettamisen jälkeen?

Dear Eki, olenko normaali? Näillä sanoin alkoi moni Suosikki-lehden Bees & Honey -lääkäripalstalle osoitettu kirje. Lähes 40 vuotta Suosikin sivuilla nuorten huoliin vastannut lääkäri Erkki-Pekka Helle on auttanut uransa aikana lukuisia nuoria parhaan kykynsä mukaan. Pitkän työuran salaisuus löytyy aidosta halusta auttaa.

– Olen katsonut, että tämä on oma panokseni suomalaiseen nuorisotyöhön, Helle toteaa.

Sukulaislääkäri innoitti kotikäynteihin

Lääkäri on ollut Helteen unelma-ammatti lapsuudesta lähtien. Hänen isänsä toimi Helsingin veroviraston osastopäällikkönä ja äiti muun muassa Lastenklinikkaa tukevassa naistoimikunnassa. Lääkärin ammatin pariin Helteen innosti sukulaislääkäri, jonka työvälineitä nuori poika tutki kyläilyjen aikana. Helle pääsi näkemään sairaalaelämää läheltä jo teini-ikäisenä, jolloin hän pääsi lukemaan Lastensairaalaan satuja pienille leikkauspotilaille. 

Kuka?

Erkki-Pekka Helle vastasi nuorten kysymyksiin Suosikki-lehden Bees & Honey -palstalla vuosina 1974-2012.

Työskentelee nykyisin yleislääkärinä helsinkiläisessä lääkärikeskuksessa, kahden lähetystön lääkärinä sekä merimieslääkärinä.

Harrastaa muun muassa tennistä, koripalloa ja talviuintia.

– Siitä se haave lähti ja vahvistui vuosien varrella. Oli kauhean kivaa, näytin varmaan hirveän vanhalta niiden pienten leikkauspotilaiden mielestä, Helle muistelee nuoruusvuosiaan. 

Sukulaislääkärin luona vieraillessaan hän päätti, että tulevaisuudessa hänkin ryhtyy tekemään kotikäyntejä. Tämän lupauksensa Helle myös toteutti. Pitkän uransa aikana mies on ehtinyt tehdä kotikäyntejä myös Kymin Karhulan kunnassa, jonne hän suuntasi kirjailija Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu –kirjojen innoittamana valmistumisen jälkeen. Helsinkiläislääkäri pääsi helposti mukaan maaseudun elämään juuri tuttujen kirjojen ansiosta.

–  Kun osasi jo paikannimet valmiiksi, sillä pääsi paikkakuntaan kivasti sisään. Kun menin ensimmäiselle kotikäynnille, juttelin pari kolme tuntia Sunilassa asuvan perheen kanssa, Helle muistelee.

Kotikäynneillä Helle kertoo sattuneen paljon hauskoja kommelluksiakin.

– Kyllä täytyy sanoa, että kyllä kaikki olivat tyytyväisiä kun lääkäri tuli kotiin, eikä kukaan urputtanut hinnasta. Monelle oli tärkeää, ettei tarvinnut lähteä jonottamaan. Siinä oli vanhanajan tunnelmaa, olivat voileivät ja kahvit valmiina kun lääkäri tuli paikalle. Luin monessa paikassa myös iltasadun pikkupotilaalle ennen kuin lähdin.

Kirjeiden määrä yllätti kaikki

Suosikki-lehteen Helle päätyi vuonna 1974. Lehden toimituksesta, aikansa musiikki-ikoni Jyrki Hämäläiseltä tullut soitto ohjattiin Lastenklinikan apulaislääkärinä toimineelle Helteelle. Hän suostui mukaan, vaikka kenelläkään ei ollut aavistustakaan siitä, nousisiko lääkäripalsta koskaan suosituksi. Ruotsissakaan ei ollut vastaavaa lehteä, josta mallia olisi voinut katsoa.

– Se oli ihan uutta. Alkuun ajattelin, että hyvä jos yksi kysymys tulee viikoittain.

Kysymysmäärien kanssa ei kuitenkaan tarvinnut tuskailla pitkään, sillä pian kysymysten määrä kasvoi reiluun kahteensataan kirjeeseen kuukaudessa. Enimmillään kirjeitä tuli yli viisisataa. 

Nimimerkki "Tyttö ja pokakaveri": Jos jokaisen vatsallaan nukkuvan pippeli jäisi kehityksessä lapsen asteelle, niin johan niitä olisi kovin monella. ei, vatsallaan nukkuminen ei ole syynä tilanteeseen. Kunhan se pippeli tarvittaessa kasvaa, ei liene syytä huoleen. Asian tarkempi arvostelu vaatii lääkärissä käynnin. 

Suurin osa kirjeistä tuli tytöiltä, mutta sähköpostiaikaan siirryttäessä viestejä alkoi tulla yhä enemmän myös pojilta. Kysymysten lähettäjien ikä vakiintui pian 11–20-vuotiaisiin, mutta joskus myös äidit ja isät saattoivat kirjoittaa huolistaan.

–  Tyttöjen kirjeet olivat laajoja, kysyttiin jopa 10 asiaa yhdessä kirjeessä. Pojilla oli lyhyitä kirjeitä, esimerkiksi sojottaa vasemmalle, onko tämä normaalia. Siinä tulee hyvin sukupuoliero näkyviin, kuinka tytöt kehittyvät paljon varhaisemmin myös verbaalisesti.

Nimimerkille "Nouseeko se enää koskaan?": Ei penistäkään minne tahansa pidä mennä tunkemaan - siis kaljapulloon? Eipä ihme, jos jumiutui ja onhan siinä vähäksi aikaa peniksen järjen verisuonet niin supussa, ettei varmaan seiso vaivatta ja kivutta. Eiköhän aika tuon paranna. Jollei, tilanne vaatiikin peniksen verisuonituksen selvittelyä. 

Monet nuorten huolenaiheet ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina, mutta myös muutoksia on havaittavissa. Fysiologinen kehitys on pysynyt vuodesta toiseen kirjeiden vakioaiheena. 1970- ja 1980-luvulla kysyttiin paljon huumausaineista, tupakasta ja liuoteiden haistelusta, kun taas kaveri- ja perhesuhteiden ongelmat tulivat mukaan vasta muutama vuosikymmen myöhemmin. Koulukiusaaminen näkyi kirjeissä kuitenkin jo 1980-luvun lopulla. Lamakauden jälkeen ennen vuosisadan vaihdetta kirjeissä alkoi korostua uusi ongelma, nimittäin äitien alkoholin käyttö.

Nimimerkille "Savijoulu": Hyvä ystävä, ei se emätin mikään komposti ole. Banaanin kuoressahan on ulkopinnalla bakteereita roppakaupalla (ajattele nyt kuinka monet kädet ovat tuotakin banaania käsitelleet ennen kuin se on löytänyt tiensä suomalaisen marketin hedelmäpinoon). Samoin on mahdollista, että kuoren ulkopinnassa on erilaisia säilytysainejäämiä. Onhan selvää, ettei banaaninkuori ole tarkoitettu herkän emättimen limakalvon hinkkaamiseen ja jos sitä itsetyydytystä sitten on banaanilla harjoitettava, niin arvelusi kondomin käytöstä osuu oikeaan. Mikäli tuo ärsytys tai tulehdus alapäässäsi edelleen vaivaa, sinun on kyllä hankkiuduttava esim. yleislääkärin tai gynekologin vastaanotolle. 

1960-luvun anorektisen mallin Twiggyn myötä media alkoi nostaa esiin syömishäiriöistä kärsiviä malleja. Tämä oli omiaa käynnistämään nuorissa matkimista, joka on ilmennyt toistuvina syömishäiriöaaltoina. 

Olipa kyseessä sitten minkälainen ongelma tahansa, Helle pyrki vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman suurelle yleisölle. Pian palstan perustamisen jälkeen selvisi, että nuoret arastelivat sitä, että heidät tunnistettaisiin. Tämän vuoksi osa kysymyksistä esitettiin palstalla lyhennettynä. 

– Yritin aina vastata niin, että mahdollisimman moni saisi hyödyn, ei ainoastaan kysymyksen esittäjä.

Nuoret ovatkin jo useammassa sukupolvessa turvautuneet tutun lääkärin apuun. Helteen mukaan vielä 1980-luvulla oman fysiologian kehityksen opetuksen kanssa oltiin ongelmissa. Kouluissa ei osattu päättää, kuka ainetta opettaisi.

– Kun netti tuli mukaan, nuoret alkoivat hakea hakukoneiden avulla tietoa. Sen jälkeen ne ovat vielä enemmän pihalla siitä mitä uskoa. Sen takia kysytään tutulta lääkäriltä varmistusta asioihin. Kun ihminen on hädissään ja nuori, ei jaksa aina ajatella rationaalisesti siinä elämäntilanteessa.

Positiivinen palaute on korvannut työtunnit

Kirjeisiin vastaaminen ei tullut Helteeltä luonnostaan, vaan työ on miehen mukaan opettanut hyvin tekijäänsä.

– Koulutus on koulutus, mutta työnteko on paljon muuta kuin koulussa on opittu.

Helle vastasi kirjeisiin monta kertaa iltaisin ja öisin työpäivän jälkeen. Kesällä hän kirjoitti vastauksia kesämökillä puutarhakatoksen alla itikoiden ininän säestämänä. Alkuaikoina Helle saattoi miettiä useampiakin tunteja sitä, miten kysymykseen vastaisi. Rutiini ja vastaanottotyön kautta saatu näkemys kuhunkin ikäluokkaan ovat auttaneet paljon vastausten kirjoittamisessa. Myös monivuotinen toiminta partioliikkeen parissa antoi lisänäkemystä nuorten elämään. 

– Pitää kirjoittaa maallikkomaisesti ja jäsennellä asia niin, että lukija ymmärtää viestin, mitä siinä takana on. Nuoret ovat herkkiä. Pitää kirjoittaa niin, ettei se loukkaa ketään, vaikka olisikin huumoria mukana.

Helle toteaa, ettei jokaista voi auttaa ihanteellisesti, mutta siihen on tärkeintä pyrkiä. Helteen mieleen ovat erityisesti jääneet rankkoja perheasioita käsitelleet kirjeet.

– Se on harmittanut, että kun ajattelee niitä kaikkia niitä tarinoita ja mahdollisuuksia mihin nuori on voinut päätyä, Helle pohtii.

Helle ehti vastailla nuorten kysymyksiin 38 vuoden ajan. Viikoittaiset kiitokset kertovat siitä, kuinka paljon palsta on auttanut nuoria heidän ongelmissaan. Kiitoksia satelee niin lääkärin vastaanotolla kuin kadullakin kulkiessa. Työstä ovat tulleet kiittämään erityisesti nuorten parissa työskentelevät kouluterveydenhoitajat. 

Erityisesti nuoren kollegan kiitossanat kesken luennon muun yleisön kuullen ovat jääneet miehen mieleen positiivisen asiana.

– Kyllä se sillä lailla on antanut takaisin, sillä usein kirjoitin palstaa öisin työpäivän jälkeen. Tavallaan sitä tämä positiivinen palaute on korvannut.

Eläkkeelle jääminen ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi

Palstan, ja samalla koko lehden lopettaminen vuonna 2012 tuli miehelle yllätyksenä, mutta pienet seikat viestivät lehden tilanteesta.

– Sanotaan, että olin ensin hämmästynyt. Näin kuitenkin kun painettu sana alkoi hävitä, eikä päätoimittajissa ollut samaa intohimoa kuin Jyrki Hämäläisessä, Helle muistelee.

Toimettomana Helteen ei kuitenkaan ole lehden lopettamisen jälkeen tarvinnut olla. Hän työskentelee edelleen kahden lähetystön lääkärinä ja merimieslääkärinä. Hän vastaa edelleen nuorten kysymyksiin omalla palstallaan Ilta-Sanomissa. Eläkkeelle jääminen ei ole vielä tullut ajankohtaiseksi.

– Kun tulin varsinaiseen eläkeikään ajattelin, että paas kattoen. Mutta sanotaan, että ainakin tämän vuoden teen töitä. En ole laittanut siihen mitään ehdotonta rajaa.

Kaikkien työvuosien ja kokemuksen jälkeen Helle kertoo vilpittömästi arvostavansa nykynuoria.

– Kyllä suomalainen nuori on erinomainen! Erittäin fiksua porukkaa.

Yksi viesti hänellä nuorelle sukupolvelle kuitenkin on.

– Carpe diem, tartu tilaisuuteen. Opettele luottamaan itseesi ja pysy avoimena. Luota omaan arviointikykyysi, äläkä usko kaikkea, mitä eteen tulee, Helle kiteyttää. 

Lainaukset Suosikki-lehden numerosta Joulukuu/2012

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot