Mainos
Mainos
Mainos

Mitä olet aina halunnut kysyä gynekologilta, mutta et ole uskaltanut?

Naisten on useimmiten helpompaa puhua gynekologille mahakivuista tai kuukautiskivuista kuin seksistä tai virtsankarkailusta. 

Harva uskaltaa avata suutaan intiimeimmistä ongelmistaan, vaikka juuri gynekologin vastaanotolla ei tarvitsisi hävetä mitään.

Hyvän gynekologin löytää vain etsimällä. Oikea gynekologi on se, jolle sinun on helppo puhua. Mitä enemmän kerrot asioistasi gynekologille, sitä enemmän hyödyt vastaanottokäynnistä.

Pyysimme Terveystalon gynekologian ylilääkäri Sari Ahonkalliota vastaamaan tavallisia naisia askarruttaviin kysymyksiin. 

Runsaat kuukautiset? Mikä avuksi?

Noin kolmasosalla naisista on jossain vaiheessa häiritsevän runsaat kuukautiset. Monet naiset kärsivät niistä vuosia ja suunnittelevat jopa menojaan kuukautisten mukaan. Tämä on aivan turhaa, koska jokaiselle varmasti löytyy jokin sopiva hoito.

Hoidon valinta riippuu monista tekijöistä

  • onko kuukautisten runsaudelle kohtuperäinen syy vai ei?
  • onko ehkäisyn tarvetta vai raskaustoiveita?
  • naisen ikä ja yleinen terveydentila
  • naisen oma mielipide asiasta. 

Perusperiaate on, että aina lähdetään liikkeelle kevyimmästä, vähäriskisimmästä ja naisen kehoon palautumattomia muutoksia aiheuttamattomasta hoidosta, joka on siis lääkehoito, useimmiten hormonaalinen. Tehokkain lääkkeellinen hoito on hormonikierukka.

Jos lääkkeellinen hoito ei toimi, tai aiheuttaa hankalia sivuvaikutuksia, voidaan harkita kohdun limakalvon lämpöhoitoa, ja vasta ihan viimeisenä vaihtoehtona tulee kohdunpoisto.

Joskus ajateltiin, että kun nainen ei enää tee lapsia, niin kohtu voidaan leikata pois. Nykyisin tiedetään, että kohdulla on oma tehtävänsä naisen lantionpohjan anatomiassa, joten sen poisto on vasta viimeinen vaihtoehto.

Voiko hormoniehkäisyä käyttää turvallisin mielin, kun syöpä tuntuu vaanivan joka nurkan takana?

Hormonaalisesta ehkäisystä ei voi puhua ilman, että erotetaan yhdistelmäehkäisy (joka sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia) ja keltarauhashormoniehkäisy toisistaan.

Kummallakaan ei ole juurikaan tekemistä syöpäriskin kanssa paitsi, että ainakin yhdistelmäehkäisy pienentää syöpäriskiä mm. munasarja- ja kohtusyövän osalta. Yhdistelmäehkäisyn riskit liittyvät laskimotukoksiin, mutta ovat senkin suhteen huomattavasti pienemmät kuin monet pelkäävät. Riskiä lisäävät ylipaino, tupakointi, liikunnan vähäisyys, ikä ja perinnöllinen tukostaipumus.

On muutamia tilanteita joissa yhdistelmäehkäisy on kielletty 

  • jos on sairastanut veritulpan tai siihen on suuri geneettinen riski 
  • sairastaa aurallista migreeniä (aivoinfarktiriski)
  • on yli 35-vuotias ja tupakoi
  • on sairastanut rintasyövän.

Kaikissa muissa edellä mainituista paitsi rintasyövän jälkeen, voi silti käyttää keltarauhashormoniehkäisyä, johon vastoin yleistä käsitystä ei liity lainkaan tukosriskiä.

Kuivat limakalvot vievät seksihalut, mikä neuvoksi?

Jos kyse on alle 40-vuotiaan naisen kuivista limakalvoista, hoidoksi yleensä riittää hormoniton kosteuttava valmiste ja liukuvoide. Joskus voidaan joutua vaihtamaan ehkäisypillerit toisiin.

Yli 40-vuotiaalla naisella voi olla kyse ainakin ajoittaisesta estrogeenin vähäisyydestä limakalvoilla, jolloin tarvitaan paikallisestrogeenia, eli emätinpuikkoja tai -voiteita, joita saa ilman reseptiä apteekista.

Voi myös miettiä onko ongelman syy riittävän esilämmittelyn puute, koska pitkässä parisuhteessa ja iän myötä naisen kiihottuminen usein vähän hidastuu.

Pissa tulee housuun synnytyksen jälkeen vielä vuosien päästä. Onko se vain osa äitiyttä vai voiko sille asialle tehdä oikeasti jotakin?

Ei todellakaan ole äidin osa kulkea jatkuvasti vaipat housuissa! Virtsankarkailua voidaan hoitaa monella tavalla, riippuen siitä onko kyse ponnistuskarkailusta vai yliaktiivisesta rakosta.

Ensin pitää arvioida vaivan laatu ja sille altistavat tekijä, joista ylipaino ja heikot lantionpohjalihakset ovat tavallisimmat. Myös juontitottumuksilla ja wc-käyttäytymisellä on merkitystä.

Ihan ensiksi olisi hyvä saada elämäntapa-asiat ja painonhallinta kuntoon. Varsinainen hoito alkaa useimmiten joko fysioterapialla, rakon supistelua rauhoittavalla lääkkeellä tai molemmilla.

Hankalissa ponnistuskarkailutapauksissa voidaan tehdä ns. nauhaleikkaus. Jos karkailu haittaa vain hyppimisliikuntaa tai juoksua, voidaan urheilusuorituksen aikana käyttää emättimeen asetettavaa inkontinenssirengasta ja välttyä siten leikkaukselta. Gynekologi opastaa oikeankokoisen renkaan valinnassa.

Lisää naisten kysymyksiä gynekologille voit katsoa oheisesta videosta.

Varaa aika gynekologin vastaanotolle Terveystaloon tästä.


 

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme