Mainos
Mainos

Näin monta kertaa viikossa sinunkin pitäisi treenata: "Saat sata prosenttia hyödyistä"

Aivojen hyväksi tehtävällä treenillä ei ole mitään tekemistä sporttisuuden tai lifestylebuumin kanssa:  liikunta auttaa torjumaan stressiä ja saattaa vaikuttaa jopa älyyn.

Jos ihminen treenaa kolmesti viikossa 45 minuuttia kerrallaan, hän saa hyvän kunnon lisäksi runsaasti hyviä vaikutuksia aivoilleen. Erikoista on, että enemmällä treenillä ei saa enempää lisävaikutuksia. 

Liikunnan vaikutuksia on jopa testattu identtisillä kaksosilla.

– Kaksoset oli kasvatettu yhdessä, ja kumpikin oli ollut hyvässä kunnossa pitkän aikaa. Sitten, noin kolmekymppisinä, he alkoivat erkaantua: toinen oli edelleen hyväkuntoinen, mutta toinen lakkasi treenaamasta. Syy oli usein se, että ihmisestä oli tullut esimerkiksi isä, eikä hän voinut treenata enää niin paljon, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää.

Hän kirjoitti Aivovoimaa-teoksen liikunnan vaikutuksesta aivoihin. Siinä kerrotaan esimerkiksi, miten liikunta auttaa torjumaan stressiä ja saattaa vaikuttaa jopa älyyn.

”Uusia aivosoluja muodostuu toki läpi elämän, mutta vanhoja soluja kuolee nopeammin kuin uusia muodostuu. Nettotulos on, että aikuinen ihminen menettää jokainen vuorokausi noin 100 000 aivosolua – yhden joka sekunti. Tätä jatkuu vuorokauden ympäri. Vuoden ympäri. Vaikka soluja on pilvin pimein – kallon sisällä on noin 100 miljardia aivosolua – menekki kasvaa huomattavaksi.

Yhdessä vuodessa aivojen tilavuus vähenee puoli prosenttia tai reilun prosentin.”

– Lainaus teoksesta Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla

"Olemme biologisesti puhuen edelleen savannilla"

Entä ne kaksoset? Liikuntatottumusten muututtua heidän aivoissaan tapahtui aivoskannauksissa silminnähtäviä muutoksia. Lisäksi muutoksia tapahtui sen suhteen, miten hyvin kaksoset henkisellä tasolla toimivat.

– Kaksonen, joka jatkoi treeniä, suoriutui mielen testeissä paremmin ja hänen aivonsa vaikuttivat terveemmiltä kuin sen kaksosen, joka lopetti liikkumisen, Hansen summaa.

Hansen kuitenkin haluaa erityisesti korostaa sitä, että treenin aikaansaamia vaikutuksia aivoille saavuttaa tekemällä suhteellisen vähän.

– Ei tarvitse juosta maratonia, vaikutuksia saa jo kävelemällä. Jos juokset kolme kertaa viikossa, saat sata prosenttia hyödyistä. Ei tarvitse olla fanaattinen. Ei ole kyse kunnossa olemisesta, vaan siitä, että tekee jotakin.

Aivojen hyväksi tehtävällä treenillä ei ole mitään tekemistä urheilemisen, sporttisuuden, fitness-trendin tai lifestylebuumin kanssa. Vaikka ”oman urheilulajin” löytämisestä puhutaan runsaasti, aina ei voi onnistua. Jos siis et löydä mitään, mistä pidät, tee edes sitä, mikä on vähiten epämiellyttävää, Hansen vinkkaa.

– Meidän täytyy liikkua, koska meidät on kehitetty liikkumaan. Ihmiselle on ollut elintärkeää liikkua 99,9 prosenttia siitä ajasta, jonka olemme olleet olemassa maapallolla. Jos esi-isämme eivät olisi liikkuneet, he eivät olisi selvinneet. Siksi liikunta tekee niin hyvää: emme ole muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Olemme biologisesti puhuen edelleen savannilla. Se, mikä oli heille hyväksi, on meille hyväksi, hän kuvaa.

– Nyt elämme yhteiskunnassa, jossa meidän ei tarvitse ottaa askeltakaan. Voimme tilata ruokaa kotiovellemme. Se on tietenkin fantastista, mutta ongelma on, ettei meitä ole tehty sellaiseen elämään.

"Yritämme epätoivoisesti löytää asioita, jotka ovat yhtä hyviä kuin liikunta"

Nyt pinnalla oleva oikeanlaisen, puhtaan syömisen trendi on toki sekin hyvä asia. Hansen kuitenkin uskoo, ettei ruokavaliolla välttämättä saavuta samoja hyötyjä kuin liikkumalla.

– Ravinnon vaikutus aivoihin on alue, josta moni on kiinnostunut, mutta josta tiedämme melko vähän. Vuorokauden aikana julkaistaan neljän minuutin välein aivoihin liittyvä tutkimus. Tiedossamme tapahtuu siis parhaillaan räjähdysmäinen lisäys, Hansen sanoo.

Ongelmaksi muodostuu se, etteivät kaikki kaikki tutkimukset ole yhtä hyviä. Osa on esimerkiksi tehty vain muutamilla hiirillä.

– On yksi asia seurata kymmentä tuhatta ihmistä vuosikymmenen ajan, ja aivan toinen asia testata jotakin kolmella hiirellä. Monet tutkimukset ruoan vaikutuksista aivoihin on tehty eläimillä. Osa on tehty vain muutamilla ihmisillä.

Tutkimusten suureen määrään voi törmätä yksinkertaisesti avaamalla lehden: siinä missä eilinen lehti totesi, että kahvi on terveellistä, tänään sama lehti uutisoi, että kahvi onkin vaarallista. Media on usein kiinnostunut ihmisten arkielämään vaikuttavista tutkimuksista. Siksi pienenkin tutkimuksen tuloksista tulee joskus suhteettoman suuri juttu.

– Totuus on, ettemme tiedä paljoa siitä, miten eri ruoat vaikuttavat aivoihin. Olen varma siitä, että eri ruoat vaikuttavat aivoihin, mutta onko se niin tärkeä asia kuin liikunta? Luultavasti ei. Syy on yksinkertaisesti se, että esi-isiemme oli pakko liikkua, jotta he selvisivät. Heidän piti toki syödäkin, mutta he söivät luultavasti paljon erilaisia asioita.

Moni kuitenkin välttelee liikuntaa viimeiseen asti. Painonpudotuksen avuksi haetaan taikapilleriä tai ateriankorvikkeita. Niin sanottua helppoa ratkaisua ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole löytynyt.

– Yritämme epätoivoisesti löytää asioita, jotka ovat yhtä hyviä kuin liikunta. Siksi pilleri, joka voisi tuottaa samoja tuloksia, olisi niin suosittu. Siksi olemme niin kiinnostuneita ruoasta, siksi olemme niin kiinnostuneita meditoinnista ja samantapaisista asioista: koska sitten meidän ei tarvitsisi liikkua, Hansen sanoo.

– Mielestäni nämä kaikki asiat ovat tärkeitä, mutta ne ovat täydennystä liikkumiseen eivätkä voi korvata sitä. Valitettavasti. Toivoisin, että voisiva, mutta vaikuttaa siltä, etteivät ne voi.


Osittainen lähde: Anders Hansen: Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme