Mainos
Mainos

Pojista joka viides on jo ylipainoinen – "kouluterveydenhuolto on yksi ongelmakohta"

Peruskoulun pojista ja tytöistä moni on jo ylipainoinen. Miten nuoria voisi auttaa?

Pulleaposkinen tyttövauva herättää ilon huokauksia tätiryhmässä. Samanlaista ihastelua ei saa osakseen ylipainoinen, kömpelö yläasteikäinen.

Kovista ulkonäköpaineista huolimatta lasten ja nuorten lihavuus on pitkällä aikavälillä yleistynyt. 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista lähes joka viides, tytöistä joka kahdeksas on ylipainoinen. 

Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE

Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus LATE

Ylipainoisuus on maaseudun lapsilla yleisempää kuin taajamissa. Lisäksi vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapset ovat ylipainoisempia. Kotimaisen LATE - lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen mukaan leikki-ikäisistä pojista 10 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia oli ylipainoisia. Tutkimus tehtiin vuosina 2007–2009.

Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8-9. luokan pojista 20 prosenttia, tytöistä 13 prosenttia on ylipainoisia. Miten nuoria sitten voisi auttaa?

– Tämä on mielestäni perimmäinen, tärkein kysymys, Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen toteaa keskustelutilaisuudessa liikalihavuuden hoidosta.

Jos lapsi on jo vaikeasti ylipainoinen, terveydenhoitajan apu ei välttämättä enää auta. Tällöin terveydenhuollon tulisi puuttua asiaan. 

– Olen itse aikuisten puolella töissä, mutta olen katsonut sivusilmällä lastensairaaloiden toimintaa. Sekin on yllättävän vähäistä (asian tiimoilta). Erittäin vaikeasti lihavien lasten on vaikeaa päästä erikoissairaanhoitoon, Pietiläinen sanoo.

Lihavuusleikkauksia ei lapsille ole Suomessa juurikaan tehty.

– Lieneekö yksi alaikäinen Suomessa leikattu, Pietiläinen muistaa.

Pitkäaikaisen ongelman kanssa ei välttämättä pääse vastaanotolle

Loogisinta olisi valistaa lapsia siellä, missä he viettävät aikaansa. Siis koulussa. Teoriassa suomalaislapsilla on valtakunnallinen kouluterveydenhuolto. Totuus voi kuitenkin olla toinen.

– Kouluterveydenhuolto on yksi ongelmakohta, siitä on supistettu valtavasti. Ei ole enää omaa kouluterveydenhoitajaa, vaan on yksi terveydenhoitaja, joka kiertää kolmessa eri koulussa ja saattaa olla yhden päivän viikossa yhdessä koulussa, Pietiläinen kuvaa.

Pitkäaikaisen ongelman kanssa painiva lapsi ei välttämättä koskaan ehdi vastaanotolle; jonossa on aina joku, jonka polvi vaatii laastaria ja desinfiointiainetta.

– Mielestäni koulujen kautta tapahtuva toiminta on kaikkein tärkeintä, koska lapset viettävät valtavan ison osan päivästään koulussa. Miten saisimme niin paljon resursseja kouluterveydenhuoltoon? Pietiläinen pohtii.

Ammattilaisen vinkit lasten talviurheiluun, lasketteluun!


Keskustelutilaisuus liikalihavuuden hoidosta järjestettiin 10.2.Puhumassa olivat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen sekä ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Suomen Lihavuustutkijoista, HUS:in lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen Lihavuus- ja metaboliakirurgian yhdistyksestä, puheenjohtaja Mervi Tarpio Suomen Lihavuusleikatut LILE ry:stä sekä ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Suomen Diabetesliitosta.

Osittainen lähde: THL


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme