Mainos
Mainos

Sekoittaa pään, sokeuttaa ja halvaannuttaa – tiesitkö tätä migreenistä?

Migreenikohtaus on monen tekijän summa. Myös särkyjä on erilaisia, ja ne laukeavat erilaisten tekijöiden seurauksena. Toistaiseksi ei ole käytössä menetelmää, jolla kohtau voitaisiin todistaa tapahtuvaksi aivokuvin.

Varoittamatta. Kerran, tai useammin vuorokaudessa. Joskus se herättää kesken unien.

Se oksettaa. Se heikentää kuuloa, halvauttaa, jopa sokeuttaa. Ainakin hetkeksi.

Se on migreeni.

Migreeni on monimuotoinen kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa ihminen on kohtausten välillä oireeton, terve ja toimintakykyinen, kuvaa Anitta Tähti-Niemi. Hän on projektikoordinaattori Suomen Migreeniyhdistyksen Työelämän triggerit -projektista.

Tutkimuksissa on löydetty jo useita geenejä, jotka altistavat migreenikohtauksille. Perimän lisäksi tarvitaan yleensä altistavia tekijöitä. Yleisimpiä ovat stressi ja kiire.

– Migreenikohtaus on monen tekijän summa, jossa hypotalamuksen alueella tapahtuvien kemiallisten reaktioiden johdosta kolmoishermon aktivoituminen ja samanaikainen verisuoniston niin sanottu puhdas tulehdusreaktio aikaan saavat aivokuorelle leviävän kivun, Tähti-Niemi kuvailee.

– Toistaiseksi ei ole yleisesti käytössä olevaa menetelmää, jolla kohtausta voitaisiin todentaa. Aivokuvauksissa voidaan toki huomata väliaikaisia toiminnallisia muutoksia, jotka kohtaus aiheuttaa.

Kivun ja auraoireiden lisäksi migreenidiagnoosin kriteereitä ovat kohtaukseen liittyvä pahoinvointi ja kuvottava olo, joka joskus ilmenee myös oksenteluna. Pahoinvoinnin lisäksi ihmistä voi kiusata valo–, haju- ja ääniherkkyys.

Auraoireella tarkoitetaan esimerkiksi näkökenttään ilmaantuvaa, sykkivää "auraa", joka vie näkökyvyn osittain. Voit kuvitella tilannetta, jossa sinusta otetaan valokuva, ja salamavalo jää silmiisi hehkumaan.

Toispuolinen ja sykkivä 

Migreenin ja tavallisen päänsäryn erottaminen on joskus vaikeaa. Niska-hartiaseudun jännitystilasta johtuva, tensiosäryksi kutsuttu kipu voi altistaa migreenikohtaukselle – migreenikohtauksen kivuliaisuus puolestaan aiheuttaa niska-hartiaseudun jännitystilan.

– Migreeni on kohtauksellinen, yleensä toispuolinen ja sykkivä päänsärky. Migreenissä saattaa olla jo muutama vuorokausi ennen kohtausta ennakoivia oireita, kuten haukottelua, makean himoa, mielialojen vaihtelua ja väsymystä, Tähti-Niemi kuvaa.

– Aurallisessa migreenissä alkavat auraoireet, joista näkökentän puutokset tai näkökentässä ilmenevät kuviot ovat tyypillisimpiä. Auraoireina voi olla myös puheentuottamisen vaikeutta ja pistelyä käsissä tai huulissa. Joskus aurallisessa migreenissä onkin vain muita oireita, mutta ei lainkaan särkyä.

Pahoinvoinnin migreenin oireena tuntee jo moni. Migreeni saattaa aiheuttaa myös erikoisempia oireita, kuten suoliston toiminnan hidastumista, hikoilua, palelua ja silmien punoitusta sekä sieraimen tukkeutumista.

– Näitä oireita ei yleensä huomata tai liitetä migreeniin, Tähti-Niemi sanoo.

Perimälle ei voi mitään

Migreenikohtauksia voi estää elämäntavoilla ja erilaisilla hoidoilla osittain, mutta perimälleen ei kukaan voi mitään. Geneettinen alttius migreeniin on olemassa läpi elämän, mutta migreenikohtausten esiintyvyys vaihtelee yksilöllisesti. 

– Migreenikohtauksille altistavia tekijöitä, kuten purenta- ja ryhtivikoja, toki voi hoitaa. Ja niska-hartiaseudun kireyksiä voi ennaltaehkäistä, Tähti-Niemi sanoo.

Migreenin kanssa voi kuitenkin elää.

– On ihmisiä, joilla kohtauksia on koko elämän aikana vain muutamia ja toisia, joilla ikääntyminen harventaa kohtauksien esiintyvyyttä, Tähti-Niemi kuvaa.

– Eläminen oman luontaisen rytmin ja temperamentin mukaisesti vähentää stressiä. Säännöllinen ruokailu ja riittävä veden juonti, jolloin verensokeri pysyy tasaisena, on yleensä hyödyksi. Vältetään siis sokeria ja valkoista viljaa. Riittävä lepo ja hyvät yöunet sekä tietoisen rentoutumisen hallitseminen mm. Pilateksen ja Mindfullnesin avulla on todettu olevan hyödyllistä. Altistavien tekijöiden välttäminen (ruoka-aineet, hajut ja välkevalot sekä häikäisyt) voi olla tarpeen mutta siedätyshoidoistakin voi olla hyötyä.  

Migreenin eri tyypit

Tensiopäänsärky

  • Ei ole migreeni
  • Yleisin syy niskan, hartian ja päänahan lihasten jännittyneisyys
  • Muita syitä muun muassa purentavirhe, yöllinen hampaiden narskuttelu, niskan lihasten revähdys, tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys.

Sarjoittainen päänsärky

  • Äärimmäisen kivulias, kutsumista päänsäryksi on pidetty vähättelevänä
  • Kutsutaan myös Hortoniksi, joissain lähteissä jopa itsemurhapäänsäryksi
  • Alkaa 20–50 -vuotiaana
  • Kipu polttavaa, repivää ja läpitunkevaa
  • Kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille.
  • Kipukohtaukset voivat heijastua päälaelle, poskeen tai kaulaan
  • Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan
  • Kivut voivat herättää kesken unien
  • Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan
  • Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa
  • Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin

Basilaarimigreeni

  • Basilaarimigreeniä on pidetty nuorten teini-ikäisten naisten sairautena
  • Tautia voi kuitenkin esiintyä missä iässä tahansa ja molemmilla sukupuolilla
  • Basilaarimigreenissä on ensin auravaihe, johon kuuluvat päänsärkyä edeltävät ennakko-oireet, ja päänsärkyvaihe, kuten tavallisessakin migreenissä
  • Aura kestää yleensä alle tunnin, ja sitä seuraa raju päänsärky, joka on tavallista useammin takaraivolla
  • Kipuun liittyy rajua oksentelua.
  • Migreeniin liittyvät puutokset näkökentässä voivat basilaarimigreenissä laajeta täydelliseksi, alle tunnissa ohimeneväksi sokeudeksi
  • Näköhäiriötä voi seurata yksi tai useampi seuraavista oireista: puheen puuromaisuus, kiertohuimaus, korvien soiminen, heikentynyt kuulo, kaksoiskuvat, liikkeiden hallinnan vaikeus, halvausoireet, tuntohäiriöt, sekavuus.

Familiaalinen hemipleginen migreeni

  • Alkaa yleensä alle 30-vuotiaana
  • Sana hemipleginen viittaa toispuoleiseen halvausoireistoon. Halvaus voi tulla ennen migreenikohtausta tai sen aikana.
  • Familiaalinen taas viittaa suvussa esiintyvyyteen: jotta FHM-diagnoosin saa, tarvitaan ainakin yksi ensimmäisen asteen sukulainen (sisarus, vanhempi tai lapsi), jolla on samantyyppinen migreeni
  • Familiaalinsta hemiplegistä migreeniä sairastaa noin muutama sata suomalaista. Vastaavasti tavallista migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa.
  • Migreenikohtaus alkaa yleensä näköhäiriöllä.
  • Seuraavaksi alkaa käden puutuminen, joka hiljalleen etenee sormista olkapäätä kohden. Oireita voi tulla myös jalkaan ja usein poskeen ja suupieleen.
  • Kieli voi tuntua paksulta ja kömpelöltä, nielu puutuneelta ja puhe vaikeutuneelta.
  • Voimat heikkenevät ylä- ja/tai alaraajassa ja toisinaan myös suupielessä, eli ilmenee jonkinasteinen toispuolihalvaus
  • Joskus kohtaukseen liittyy toistuva psyykkinen elämys, kuten hätääntymisen tunne.
  • Auran lisäksi kohtaukseen kuuluu migreenin kriteerit täyttävä päänsärky sekä valo- ja ääniherkkyys tai pahoinvointi tai oksentelu.

Kolmoishermosärky

  • Kolmoishermosärkyyn liittyy toistuvia, sähköiskua muistuttavia, erittäin kovia tuikkauskipuja
  • Muita oireita ovat kivun toispuoleinen esiintyminen kasvojen alueella sekä kivun laukaisevat kosketusärsykkeet.
  • Yleisyydestä ei ole olemassa kattavia tietoja
  • Kolmoishermosäryn perimmäinen syy on usein epäselvä.
  • Joka viides kolmoishermosärystä potilas ei saa apua lääkehoidosta. Heille on tarjolla leikkaushoitoa.


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot