Mainos
Mainos

Suurin syy suomalaisten unettomuuteen – kärsitkö sinäkin tästä?

Haukotuttaako? Nukuitko taas huonosti viime yönä? Et ole ainoa. Yli miljoona suomalaista on kanssasi samassa veneessä. Tutkimus selvitti, mitkä ovat suurimmat unettomuutta aiheuttavat syyt.

Yli miljoona suomalaista on viime yönäkin nukkunut huonosti. Heistä 250 000 kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta. Tilapäisestä unettomuudesta kärsii noin kolmasosa ja pitkittyneestä unettomuudesta noin kymmenesosa suomalaisista aikuisista. Tuoreen Unettomuus 2012 -tutkimuksen mukaan unettomuuden yksilölliseen luonteeseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota hoitoa suunnitellessa. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että kyseessä on yksilöllinen vaiva, joka ilmenee ihmisillä eri tavoin.

Stressi unettomuuden syynä

Osaamisen vaatimukset kasvavat yhteiskunnassamme jatkuvasti, minkä seurauksena aivot tarvitsevat runsaasti unta. Tästä huolimatta unta on yhä vähemmän ja se on laadultaan huonoa. Unettomuus 2012 -tutkimuksessa suomalaiset arvioivat stressin olevan ylivoimaisesti suurin unettomuuden aiheuttaja.

Unettomuus ja nukahtamisvaikeudet on perinteisesti ymmärretty samana asiana, mutta tutkimus osoitti, että suomalaisilla vielä yleisempiä unettomuuden muotoja ovat erityisesti katkonainen uni ja huono unen laatu.

– Työtehtävien muuttuminen yhä enemmän tarkkaavaisuutta, muistia ja innovatiivisuutta vaativiksi korostaa aivojen merkitystä entisestään. Unella on tässä merkittävä rooli, koska se elvyttää aivoja täyttämällä sen energiavarastoja, kertoo tutkimusprofessori Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.

Unettomuuteen liittyy muutoksia aivojen toimintakyvyssä, mikä heijastuu myös työkykyyn.

– Lisäksi unettomuus näyttää lisäävän joidenkin sairauksien, kuten masennuksen tai Alzheimerin taudin riskiä. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että unettomuuden asianmukainen ehkäisy ja hoitaminen ovat aivan keskeisiä asioita, Sallinen jatkaa.

Tilapäistä vai pitkäaikaista?

Unettomuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Olennaista on, kokeeko henkilö kärsivänsä oireista, kuten vaikeudesta saada unta tai pysyä unessa. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7-8 tuntia unta, mutta luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin. Tilapäinen unettomuus kuuluu osana terveeseen elämään.

Unettomuus voidaan luokitella vaivan keston mukaan:

Tilapäinen unettomuus: Univaikeudet kestävät alle kaksi viikkoa.

Lyhytaikainen unettomuus: Muutamien viikkojen mittainen unettomuus.

Pitkäaikainen unettomuus: Univaikeudet kestävät yli kolme kuukautta.

Taustalla olevia tekijöitä voi olla useita, eikä niitä aina pystytä määrittämään. Syyt voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia. Yöunen arvioidaan lyhentyneen viimeisen 20–30 vuoden aikana keskimäärin 18–20 minuuttia.

Lääkärit arvioivat tutkimuksessa unettomuuden yleisimmiksi syiksi stressin (70 prosenttia), masennuksen (63 prosenttia), vastoinkäymiset (50 prosenttia) ja epäsäännöllisen rytmin (42 prosenttia). Muiksi syiksi arvioitiin päihteet, vaihdevuodet, muu fyysinen sairaus, muu psyykkinen sairaus tai lääkitys. Noin 15 prosentilla unettomuudesta kärsivistä ei löydy taustalta tunnistettavaa fyysistä tai psyykkistä tekijää.

Potilaista 68 prosenttia koko unettomuuden tyypiksi huonon unenlaadun ja katkonaisen unen, 62 prosenttia koki kärsivänsä nukahtamisvaikeuksista ja 54 prosenttia puolestan varhaisesta heräämisestä.

Unettomuus voi johtaa useisiin terveyshaittoihin

Yleisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus. Sen voi aiheuttaa stressi sekä ympäristön ja elämän muutokset. Neurologian dosentti Markku Partisen mukaan myös sisäisen kellon häiriöt ovat yleisiä etenkin nuorilla ja it-alalla työskentelevillä. Kaikilla ihmisillä on oma univalverytminsä. Sisäinen kello säätelee elimistön oman pimeähormonin eli melatoniinin, tuotantoa ja vaikuttaa siihen, kuinka ihminen nukkuu. Sisäisen kellon häiriö voi johtua olosuhteista tai sairaudesta. Myös perinnölliset tekijät voivat herkistää stressin aiheuttamalle unettomuudelle.

Partinen muistuttaa unen olevan erityisen tärkeää aivojen toiminnalle, sillä unettomuuden vaikutukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Huonosti nukuttu yö laskee myös mielialaa ja pitkäkestoisena unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja mielialan vaihteluita. Pahimmillaan se myös altistaa masennukselle ja mielenterveyden ongelmille.

– Fyysisten sairastumisien lisäksi unettomuus lisää merkittävällä tavalla onnettomuus- ja tapaturmariskiä ja myötävaikuttaa siten moniin fyysisiin haittoihin. Unettomuudella on myös negatiivinen vaikutus aineenvaihduntaan ja elimistön kykyyn puolustautua erilaisia sairauksia vastaan. Lyhyt yöuni on yhteydessä myös lihavuuteen. Pitkittynyt univaje aiheuttaa muutoksia hormonitoimintaan, mikä saattaa lisätä näläntunnetta ja kasvattaa ruokahalua, Partinen muistuttaa.

Unettomuus 2012 -tutkimus toteutettiin verkkokyselyinä. Potilastutkimukseen osallistui 1243 vastaajaa, joiden keski-ikä 41 vuotta. Heiltä selvitettiin unettomuuden taustaa, laatua, sekä tyytyväisyyttä unettomuuden hoitoon. Lääkäritutkimukseen osallistui 424 lääkäriä (työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit, yleislääkärit, geriatrit ja gynekologit) eri puolelta Suomea. Vastaajien keski-ikä 48 vuotta. Heiltä selvitettiin, miten unettomuutta hoidetaan ja miten haasteisiin unettomuuden hoidossa suhtaudutaan.

Lue myös:

AVA

Lähteet: Unihuoltoa aivoille 2012 -seminaari, kaypahoito.fi, Leiraksen tiedote

Kuvat: Shutterstock

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme