Mainos
Mainos

Tätä et olisi arvannut: Ketsuppisi sisältää jo nanoteknologiaa!

Vaikka nanoteknologia kuulostaa sci-filtä, sitä on jo kaikkialla. Nanotekniikalla on paljon käyttöjä, jotka eivät näy kuluttajalle – esimerkiksi vessassasi on jo nanomateriaaleja!

Nanoteknologia. Kalevalaiset korut. Ei kuulosta yhteensopivalta, mutta kas, toisin on.

– Vanhin tapa käyttää nanoteknologiaa Suomessa kehitettiin, kun Kalevala Koru vei koruja ulkomaille. Jos ne vietiin merirahtina, se vei niin kauan, että siinä ajassa hopea ehti hapettua, ja korut olivat mustia. Suomessa keksittiin atomikerrospäällystystekniikka, jota käytetään maailmalla. Uudet hopeakorut päällystettiin muutaman atomin paksuisella aluminioksidikerroksella, joka on nanotekniikkaa, koska se on vain muutaman atomin paksuinen täysin läpinäkyvä kerros. Se estää hopean hapettumisen, kuvaa Kai Savolainen.

Savolainen toimii tutkimusprofessorina työterveyslaitoksella. Hän uskoo nanoteknologian jatkuvaan yleistymiseen: kymmenen vuoden kuluttua nanoteknologiaa on jo kaikkialla.

Sci-fi -tyyppisestä nimestään huolimatta nanoteknologia tarjoaa ratkaisuja, joista on kuluttajalle hyötyä. Ratkaisut eivät välttämättä ole edes kovin suuria ja mahtavia: esimerkiksi nanohopeaa käytetään jo nyt sukissa, jotta niihin ei tule bakteerikasvua. Siten sukat eivät ala haista.

– Nanotekniikan sovelluksia on tuhansittain ja niitä tulee koko ajan lisää. Katsoin itse erästä ohjelmaa, jossa Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija oli tehnyt nanoselluloosasta paidan, johon pystyi lataamaan sähköisesti erilaisia kuvioita. Jotkut sovellukset ovat enemmän, jotkut vähemmän hyödyllisiä, Savolainen naurahtaa.

Kylpyhuoneessasi on nanotitaanidioksidia

Nanomateriaali on materiaalia, johon on käytetty nanohiukkasia. Nanohiukkaset ovat yleensä jauhemaisia ja kiinteitä, äärettömän pieniä hiukkasia. Yhden veren punasolun sisään mahtuisi sata miljoonaa nanohiukkasta!

Nanomateriaaleja käytetään Savolaisen mukaan jo nyt jatkuvasti sellaisiin tarkoituksiin, joita ihmiset eivät ehkä osaa kuvitellakaan.

– Hiilinanoputkia ja nanokokoista kvartsia käytetään rakennusteollisuudessa vahventamaan betonia. Betonin käyttöä voidaan vähentää ja silti saadaan aikaan yhtä vahvoja, jopa vahvempia rakenteita. Titaanidioksidia käytetään lasirakennuksissa: jos rakennuksessa on paljon lasia, käytetään itsepuhdistuvia ikkunoita, jotka on päällystetty titaanidioksidilla. Kun auringonvalo osuu siihen, se hajottaa pinnalle kertyneen lian, Savolainen kuvaa.

Keraamiset tiilet. Kylpyhuone, vessanpytyt, lavuaarit. Kaikista näistä voi löytyä nanotitaanidioksidia, jolla halutaan estää bakteerikasvua ja lian tarttumista.

Energiantuotannossa tuulivoimaloiden myllyjen lavat tehdään nykyään hiilinanomateriaalista, joka on paljon keveämpää kuin lasikuitu.

– Ja jos kyseessä on tuulen kaltainen energiantuotantomuoto, jossa joskus tuulee ja joskus ei, nanotekniikkaan perustuen tehdään tapoja säilöä energiaa, Savolainen kuvaa.

Lista on loputon: tiedonsiirrossa käytettävät valokuidut ovat yhä enemmän nanokokoluokan kuituja. Aurinkopaneelit on yleensä päällystetty nanotitanidioksidilla, joka on hyödyksi, kun muutetaan auringonvaloa sähköksi. Kännykät, tietokoneet, televisiot, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet – lyhyesti: nanomateriaaleja tuntuu olevan vähän joka paikassa.

– Nanotekniikalla on paljon käyttöjä, jotka eivät näy kuluttajalle.  Aiemmin puhuttiin nanoteknologiateollisuudesta, mutta siitä ei enää puhuta, koska niitä on joka paikassa. Vaikkapa elintarviketeollisuudessa nanoteknologiaa käytetään tälläkin hetkellä elintarvikkeissa. Joko titanaidioksidia tai kvartsinanomateriaalia esimerkiksi ketsupeissa ja sinapeissa, Savolainen sanoo.

Seuraava looginen kysymys on tietenkin "miksi".

– Se tuntuu oikealta suussa.

Entä oletko miettinyt, miksi jotkut jogurttivalmisteet ovat sakeita?

– Ei maito luonnostaan ole sellaista. Siihen lisätään sakeuttamisaineita, ja tulevaisuudessa, kun myyntilupia myönnetään, niissä voi olla nanoselluloosaa. Se on sakeuttamisaine. Tapa, jolla ihminen joutuu nykyään tekemisiin nano- tai mikroselluloosan kanssa, on, että hän laittaa tapettia ja sekoittaa tapettiliisteriä. Se on selluloosaa ja vettä, Savolainen kuvaa.

Selluloosaa käytetään myös talonrakennuksessa eristeenä, elintarvikkeiden pakkausmateriaaleina ja lisäaineena.

– Selluloosakuitu on hyvin vahva kuitu, lähes yhtä vahva kuin teräs, se johtaa hyvin sähköä. Voin kuvitella, että jatkossa kännykän voisi tehdä selluloosasta.

Tuotteessa käytetyistä nanomateriaaleista ei tarvitse kertoa erikseen, ellei kyse ole kosmetiikasta. EU:n vuonna 2009 säädetty ja voimaan 2013 tullut kosmetiikkadirektiivi varmistaa, että kosmetiikkavalmisteissa ja esimerkiksi aurinkovoiteessa nanomateriaalit pitää ilmoittaa.

– Aurinkosuojavoiteissa on yleensä nanotitaanidioksidia. Siellä on pieni N ja titaanidioksidin kemiallinen merkki. Pikku-N merkitsee nanomateriaalia. Siinä pitää tietysti tietää jonkin verran, että ymmärtää pakkausmerkintöjä.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme