Mainos
Mainos

Väsymys herkistää – työssään uupuneet reagoivat herkästi kollegan negatiiviseen äänensävyyn

Työssään uuupuneiden aivot reagoivat nopeasti negatiiviseen puheeseen.

Kun ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin, oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimushanke osoitti, että työuupuneet reagoivat herkemmin negatiiviseen äänensävyyn ja hitaammin positiiviseen äänensävyyn kuin muut. 

– Tutkimustulos lisää ymmärrystä työuupumuksesta ja niistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista, joita työuupuneet usein kokevat. Tutkimustilannetta voidaan ajatella esimerkiksi avokonttorissa työskentelyä muistuttavana tilanteena, kertoo psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta.

– Uupuneiden aivot reagoivat nopeasti taustalta kuuluvaan puheeseen, jossa on negatiivinen, esimerkiksi vihainen sävy. Työn suorittamiseksi heidän tarkkaavaisuutensa pitäisi olla suuntautunut aivan muualle.

Tutkimuksessa käytettiin erilaisia puheääniä ja tutkittiin henkilön havaintotarkkuutta, sekä sitä, siirtyikö tarkkaavaisuus yllättäviin, voimakkaan emotionaalisesti esitettyihin ärsykkeisiin.

– Havaintotarkkuudessa työuupuneilla ei ollut ongelmaa. Sen sijaan emotionaalisilla ärsykkeillä, kuten äänensävyllä, oli vaikutusta. Työuupuneet ovat tavanomaista herkempiä ja nopeampia reagoimaan negatiivisiin ääniin ja vastaavasti hitaampia reagoimaan positiivisiin ääniin, selittää Sokka.

Tutkimuksen aikana tutkittavan työtehtävä ei liittynyt puheääniin, vaan työssä tuli kiinnittää tarkkaavaisuus toisaalle. 

– Työuupumus on suomalaisessa työelämässä asia, johon on puututtava myös tutkimuksen keinoin. Nämä tulokset sekä valmisteilla olevat uudet aivotutkimukset työuupumuksesta auttavat esimerkiksi työterveyshuoltoja suunnittelemaan työuupumuksen hoitopolkuja, toteaa tutkimusta Työterveyslaitoksella ohjaava tutkimusprofessori Minna Huotilainen


Tutkimukset tehtiin Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 41 työssä käyvää henkilöä, jotka kokevat eriasteisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä International Journal of Psychophysiology –lehdessä.


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme