Mainos
Mainos

10 ohjetta: Näin tuet lasta kriisiuutisoinnin keskellä

Pelastakaa lapset on laatinut kymmenen perusohjetta, joiden avulla aikuinen voi tukea lasta kriisitilanteessa. 

Kriisiuutisointi on ollut ajankohtaista mediassa erityisesti viime viikkojen ajan. Karmeat uutiset ja dramaattiset uutiskuvat voivat vaikuttaa myös lapsiin. Ikävät uutiset eivät vaivaa vain aikuisia.

Lapsella voi myös olla läheisiä tapahtuma-alueilla. Tärkeää on vastata rehellisesti lapsen esittämiin kysymyksiin tapahtumista. Lohduta ja muistuta, että lapsella ei ole mitään hätää.

1. Suojele mediatulvalta

Uutislähetysten ja esimerkiksi nettisivujen kuvat ja sisällöt voivat hämmentää, pelottaa ja ahdistaa lasta.

2. Kuuntele lasta

Yritä selvittää, mitä lapsi tietää ja ymmärtää tapahtumista, ennen kuin vastaat kysymyksiin. Lapset saattavat kokea stressaavaksi tilanteen, jota he eivät ymmärrä. Selvitä, mitä lapsi tietää tapahtumista. Kannusta lasta ja nuorta puhumaan ja kertomaan tunteistaan, auta lasta löytämään sanat, jos hän ei itse osaa tai pysty. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne täytyy käsitellä. Rauhoita ja lohduta lasta.

3. Rauhoita lasta

Muistuta, että aikuiset tekevät kaikkensa suojellakseen ja auttaakseen niitä lapsia, jotka ovat kohdanneet tragedian. Kerro lapselle, että mitä ikinä tapahtuisikaan lapselle itselleen, sinä teet kaikkesi huolehtiaksesi hänen turvallisuudestaan. Muistuta, että lapsi itse on turvassa.

Ohjeita lapselle ja nuorelle, kun joku ikävä tapahtuma järkyttää

  • Puhu tapahtuneesta turvallisen aikuisen kanssa.
  • Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne täytyy käsitellä.
  • Suojele itseäsi liialliselta mediatulvalta; TV-uutisilta, nettisisällöiltä. Kaikkea ei ole pakko katsoa.
  • On lupa olla surullinen. Surulle pitää antaa myös aikaa. Vaikeneminen ja asian unohtaminen eivät ole hyviä keinoja selvitä surusta.

4. Seuraa lapsen reaktioita ja muutoksia käyttäytymisessä

Huoltajien on tärkeä seurata lapsen reaktioita ja mahdollisia muutoksia esimerkiksi nukkumisen, syömisen tai keskittymisen suhteen. Erilaisia tunnevaihteluita ja fyysistä oirehtimista kannattaa myös seurata. Näiden pitäisi vähentyä varsin lyhyessä ajassa. Jos oirehtiminen pitkittyy tai on voimakasta, hae apua ammattilaisilta.

5. Jokainen lapsi on yksilö

Lapset reagoivat kriiseihin eri tavoin. Lapsen kehitystaso, henkilökohtaiset kokemukset, ja selviytymis- ja sopeutumiskeinot vaihtelevat huomattavasti. Pienemmät lapset ovat vanhempiensa varassa, mutta isommat lapset ja nuoret saavat tietoa useammasta lähteestä, kuten kavereilta ja mediasta. Muista, että lapsen iästä riippumatta, tragedia voi vaikuttaa häneen syvästi. Ole lähellä ja tue lasta.

6. Anna lapselle tavallista enemmän aikaa ja läheisyyttä

Lapset tarvitsevat läheisyyttä ja huomiota tunteakseen olevansa turvassa. Juttele, leiki ja kuuntele. Keksi jotain yhteistä kivaa tekemistä.

7. Ole malli lapsellesi

Lapsi oppii tapahtumien käsittelyä siitä, kuinka itse reagoit aikuisena. Kerro omista tunteistasi lapselle lapsen kehitystason mukaisesti. Pysy itse rauhallisena.

8. Seuraa omaa käyttäytymistäsi

Osoita herkkyyttä niitä kohtaan, joihin kriisi vaikuttaa. Näin lapsi samalla oppii, että tarvitsemme toinen toistamme auttaaksemme toisiamme.

9. Huolehdi tavallisista arjen rutiineista

Tavalliset arjen rutiinit, kuten syöminen, nukkuma-ajat, koulutehtävät ja leikit auttavat lasta pääsemään kiinni tavalliseen arkeen. Rutiinit luovat turvallisuutta ja vievät huomiota pois ikävistä tapahtumista.

10. Pohtikaa, mitä voitte yhdessä tehdä auttaaksenne hädässä olevia

Toisten auttaminen voi vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta ja tuoda lapselle tunteen tilanteen hallitsemisesta. Voitte miettiä yhdessä vaikkapa sitä, kuinka hädässä olevia lapsia voisi auttaa esimerkiksi kotimaassa.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme