Mainos
Mainos

Älä vaan syö näitä! Tunnista Suomessa kasvavat myrkylliset marjat

Suomen luonnosta löytyy syötävien marjojen lisäksi myrkyllisiä lajeja, jotka satunnaisenkin marjastajan kannattaa opetella tunnistamaan – ja opettaa myös lapsille. 

Kielo

Suomen kansalliskukka kielo on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kaikki kasvin osat ovat syötyinä myrkyllisiä. Muutaman marjan syönti lähinnä ärsyttää vatsaa, mutta suuri määrä voi johtaa vakaviin myrkytysoireisiin. Suuren määrän syöneelle on annettava lääkehiiltä, joka estää myrkyn imeytymisen vatsalaukussa, ja hakeuduttava lääkäriin, mikäli oireet jatkuvat.

Tunnusmerkit: 15–25 cm korkea. Kaksi pitkäruotista lehteä, jotka tyvestä tuppimaisia. Valkoinen, kellomainen kukka, joka tuoksuu voimakkaasti. Marjat ovat ensin vihreät, sitten keltaiset ja kypsinä oranssit.

Kalliokielo

Myrkyllistä kalliokieloa esiintyy vain Etelä-Suomessa, ja se on harvinaisempi pohjoisemmassa. Pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa harvoin oireita, mutta Suomessa tunnetaan ainakin yksi kuolemaan johtanut tapaus.

Tunnusmerkit: Korkeus 20–40 cm. Haaraton varsi, jossa kahtena rivinä lehtiä. Kukka kellomainen, torvimainen, valkoinen-vihertävä. Kukat roikkuvat alaspäin 1–2 kappaleen rykelmissä. Marjat aluksi vihreitä, mutta kypsyttyään sinimustia ja vahapeitteisiä.

Oravanmarja

Oravanmarjaa kasvaa koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Syötynä ne aiheuttaa mahan ärsytysoireita. Marjoja vähän syöneelle annettava puoli lasillista juotavaa, yli kymmenen marjaa syöneelle lääkehiiltä.

Tunnusmerkit: Korkeus 5–20 cm. Varsi yläosasta lyhytkarvainen. 2–4 melko sydämenmallista lehteä. Valkoinen kukinto tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa.  Marja raakana vihreä ja punapilkullinen, kypsänä tummanpunainen.

Punakoiso

Punakoiso on yleinen Etelä-Suomessa ja rannikkoalueilla. Koko kasvi on myrkyllinen. Punakoison marja on aluksi vihreä, sitten kellanpunainen ja kypsänä punainen ja pitkä. Marjojen syöminen aiheuttaa usein vain lieviä oireita, kuten karvaan maun suuhun, mahaoireita ja päänsärkyä. Enintään viiden marjan syöminen ei vaadi erityistä hoitoa, enemmän syöneelle on annettava lääkehiiltä.

Tunnusmerkit: Korkeus 20–200 cm. Tumman sinipunaiset kukat, joissa viisi terälehteä. Kiiltävän punainen ja n. 10 mm pitkä marja, malliltaan pitkulainen tai munanmuotoinen.

Näsiä

Näsiää kasvaa melkein koko maassa. Koko kasvi on myrkyllinen. Varren pureminen tai muutaman marjan syöminen voi aiheuttaa pahaa makua suussa tai voimakasta suun, kielen ja nielun polttelua. Tyypillisiä oireita ovat myös pahoinvointi, mahakipu ja ripuli.

Tunnusmerkit: Pystyhaarainen pensas, korkeus 0,5–1 m. Vaaleanpunaiset tai sinipunaiset kukinnot (harvoin valkoiset) 2–4 kukan rykelminä pystyssä varressa. Marjat kiiltävän punaisia, rykelmänä.

Terttuselja

Terttuselja on yleinen Etelä-Suomessa, ja tavallinen Oulun korkeudelle asti. Kasvi on lievästi myrkyllinen, mutta pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tunnusmerkit: Haarainen pensas, korkeus 2–4 m. Kukintona tiheä terttu. Kukat ovat nuppuvaiheessa punertavia ja myöhemmin vihertävän- tai kellanvalkoisia. Pienet punaiset marjat rykelmissä.

Lehtokuusama

Lehtokuusamaa esiintyy yleisenä Hämeessä ja Ahvenanmaalla, ja se on harvinaisempi Etelä- ja Keski-Suomessa. Pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa vain harvoin oireita.

Tunnusmerkit: 1–2 m korkea pensas. Kellanvalkoinen, huulimainen, melko pieni kukka. Marjat nystykarvaisia, tummanpunaisia ja kiiltäviä, sekä maultaan kitkeriä.

Korpipaatsama

Korpipaatsamaa esiintyy yleisesti Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa. Lapissa harvinainen. Kasvin kaikki osat ovat lievästi myrkyllisiä, mutta pienen marjamäärän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.

Tunnusmerkit: 2–6 m korkea pensas. Kukinto valkoinen-vihertävänvalkoinen 2–6 kukan viuhka. Marja ensin vihreä, sitten punainen ja kypsänä kiiltävä mustanvioletti.

Sudenmarja

Sudenmarjaa esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Marja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tunnusmerkit: 15–35 cm korkea, varsi haaraton. Hieman pahanhajuinen. Kellanvihreät kukat yksittäin varren varassa. Sinimusta, vahapeitteinen marja on 1–2 cm leveä.

Konnanmarjat

Suomessa esiintyy kahta konnanmarjalajia. Tavallisempi on mustakonnanmarja, jota esiintyy suuressa osassa maata. Punakonnanmarjaa tavataan taas enemmän idässä ja pohjoisessa. Molemmat marjalajit ovat myrkyllisiä, mutta pienenä määränä syötynä harvoin oireita aiheuttavia.

Tunnusmerkit: Mustakonnanmarjan korkeus 20–70 cm. Kukinto tiheä, pysty terttu, joka on väriltään valkoinen. Tuoksuu hennosti. Marja munanmuotoinen, raakana vihreä ja kypsänä musta.

Punakonnanmarjalla on hennommat lehdet ja sen kukka on tuoksuton. Marja on mustakonnanmarjaa pienempi, ja kypsänä punainen.

Lähteet: luontoon.fi, luontoportti.fi

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot